EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kiitti, että suurin osa ehdotuksista on helppo allekirjoittaa, mutta mukana on ongelmallisempiakin esityksiä. Tällaiseksi hän mainitsi esimerkiksi alittaa erikseen sovittavilla aloilla työsuhteen palkkauksessa työehtosopimusten minimitaso.

Jungnerin ajatuksena on, että alempaa palkkaa voisi maksaa, jos työntekijä samalla oppii työssään.

– Tehokkain tapa nostaa osaamista on työssä oppiminen, jos on ihmisiä, joiden osaaminen ei nykyhinnalla kiinnosta työmarkkinoilla, Jungner selvensi, kun hänen raporttiaan esiteltiin maanantaina.

– Kyse ei ole siitä, että yritys ottaisi jonkun tekemään halvemmalla rutiinityötä. Ihminen tulisi sellaiseen työhön, jossa hänen osaamistasonsa nousee. Jos työn hinta on alempi, koska kysymyksessä on työssä oppiminen ja osaamisen nostaminen, sen erotuksen kattaa yhteiskunta.

Häkämies korosti, että EK:lta haluttiin juuri rapsakoita ehdotuksia. Tessin alittavat palkat menevät kuitenkin pidemmälle kuin EK:n esitykset.

– Meillä on vähän verkkaisempi tie. EK:na joudun olemaan pidättyväisempi. Mutta on hyvä, että näistä asioita nostetaan esille.

Jungner linkittää ehdotuksensa markkinaehtoiseen muuntokoulutukseen. Hänen visionaan on, että ihminen oppii uuden ammatin perusteet sadassa päivässä. Koulutuksen hinta olisi 7 500 euroa.

Tätä EK pitää ”kiinnostavana avauksena”, jota voisi tutkia lisää.

– Uusia malleja muuntokoulutukseen, elinikäiseen oppimiseen pitäisi luoda, mutta ei sen tarvitse olla juuri tuo malli, Häkämies korosti.

Jungnerin mallin mukaan kustannukset voitaisiin jakaa ainakin aluksi yrityksen ja yhteiskunnan kesken.

– Kun markkina alkaisi rullata, pikku hiljaa se siirtyisi kaupalliseksi.

Yhteiskunta vastaisi opiskelijan elinkustannuksista muuntokoulutuksen ajan.

– Nykyään se on vähän sellaista sosiaalityötä. Kaupallisesti järjestettynä siitä voisi tulla huomattavasti tehokkaampaa, Jungner arvioi.

Hän painotti, että raportin ajatukset ovat hänen omiaan – eivät EK:n virallinen kanta.

Häkämies listasi kolme uutta ideaa, jotka hänen mielestään voisi laittaa saman tien eteenpäin. Muuntokoulutuksen rukkaamisen lisäksi hän puuttuisi erilaisiin lupaprosesseihin, jotka kestävät aivan liian kauan.

– Jos joku on halukas tulemaan Suomeen ja täällä on hänelle työpaikka, sen pitäisi onnistua nopeammin.

Jungner nostaisi englannin palvelukieleksi niissä kunnissa, jotka tästä erikseen päättävät. Häkämiehen mielestä englanti työkielenä olisi monelle yritykselle todella tärkeä asia.

Liikenneverkon yhtiöittämiseen EK suhtautuu varovaisesti.

– Kiinnostava visio, mutta sen kustannukset pitäisi laskea tarkkaan, Häkämies muotoili.

Hänen mukaansa EK ”yrittää kaupitella” yksittäisiä ehdotuksia seuraavalle hallitukselle.

– Suomi on vähän kuin tilastourheilija, jonka kisakunto ei kuitenkaan riitä arvokisamitaleihin. Tämä on iso ongelma, koska jokainen maa tarvitsee menestyäkseen parhaita osaajia ja kasvua luovia investointeja – sekä kotimaasta että ulkomailta, Häkämies muistutti.