– Tämä ei vielä riitä, vaan korkeakouluja tulisi rahoitusta suuntaamalla kirittää nostamaan elinikäinen oppiminen vahvemmin agendalleen, vaatii Akavan Erityisalat lausunnossaan hallituksen esityksestä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta.

Liiton mielestä rahoitusmallit eivät kannusta tällä hetkellä korkeakouluja panostamaan muun kuin tutkintotavoitteisen koulutuksen järjestämiseen.

– Jo työelämässä oleville ei ole tarjolla riittävästi koulutusta, vaikka suomalaisten tarve täydennyskoulutukselle on huutava. Yliopistojen järjestämän täydennyskoulutuksen tarjonta ja koulutuksiin osallistuneiden määrä ovat jopa vähentyneet 2010-luvulla.

Neuvottelupäällikkö Minna Nieminen Akavan Erityisaloista painottaa, että aidon muutoksen aikaansaamiseksi on muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen perusteella jaettavan rahoituksen osuutta kasvatettava merkittävästi molemmilla korkeakoulusektoreilla.

Akavan Erityisalat huomauttaa, että elinikäisen oppimisen tehtävää toteutetaan tällä hetkellä korkeakouluissa hyvin erilaisilla organisointimalleilla. Työikäiselle on tarjolla maksullista täydennyskoulutusta, opintoja avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kautta tai erikoistumiskoulutuksia.

– Osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneen kannalta järjestelmä näyttää varsin monimutkaiselta, Nieminen huomauttaa.

Erityisesti uusien erikoistumiskoulutusten rooli järjestelmässä on hänen mukaansa varsin selkiytymätön ja vaatisikin uudelleentarkastelua. Myös avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun rooli ja tehtävä vaatisivat kirkastamista.

– Tätä työtä tulee tehdä kansallisena yhteistyönä ja kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa.