Urpilainen piti hyvänä presidentti Sauli Niinistön tehtävää, jossa hän tekee raportin Euroopan kriisivarautumisesta.

– EU:n on kyettävä vahvistamaan omia kyvykkyyksiään niin jäsenvaltioiden kuin koko unionin tasolla. Tämä tarkoittaa myös eurooppalaisen puolustusteollisuuden kehittämistä. Pidän esitystä puolustuskomissaarin tehtävän perustamisesta on hyvänä.

URPILAINEN näkee Suomen tilanteen haastavaksi Venäjän aggression lisääntyessä. Myös itärajan tilanne huolestuttaa.

– Von der Leyenin lupaus tarkoittaa sitä, että Suomi ei ole yksin. Kyse on etenkin poliittisesta tuesta. Sen lisäksi EU on antanut meille Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin kautta konkreettista henkilöstötukea ja teknistä apua, Urpilainen sanoi Ykkösaamussa.

Itärajan jännittyneestä tilanteesta huolimatta Urpilainen ei kannata sellaisten rajoihin liittyvien lakien säätämistä, jotka olisivat kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien vastaisia.

– Suomi on oikeusvaltio ja noudatamme niitä kansainvälisiä sopimuksia, joiden puolesta maailmalla puhumme. Ihmisoikeussopimukset velvoittavat meitä huomioimaan tämän lakeja säädettäessä.

Urpilainen pitää tärkeänä myös Itä-Suomen taloudellista tukemista.

– Tämä on välttämätöntä, koska etenkin Itä-Suomi on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista.

KESÄN EU-vaaleihin liittyvissä kyselyissä on ennakoitu menestystä niin sanotulle laitaoikeistolle. Jo nyt monessa Euroopan maassa on laitaoikeiston kannatus vahvassa kasvussa.

Jutta Urpilainen näkee tässä kehityksessä riskejä. Hän sanoo laitaoikeiston monien näkemysten eroavan merkittävästi EU:n tämän kauden peruslinjasta. Hän pelkää laitaoikeiston vaalimenestyksen vaarantavan EU:ta kehittävän ja eteenpäin vievän suunnan.

Laitaoikeisto nousu voisi Urpilaisen mukaan muuttaa merkittävästi muun muassa EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Hän arvioi tässä tilanteessa ympäristötoimien kunnianhimon tason laskevan ja tavoitteiden aikataulun hidastuvan. Esimerkiksi EU:n tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2050 mennessä voisi siirtyä myöhemmäksi.

– Takapakkia voisi tulla myös maahanmuutossa, naisten oikeuksissa, tasa-arvokysymyksissä ja työntekijöiden oikeuksissa. Nämä ovat perinteisesti olleet laitaoikeistolle niitä vähemmän tärkeitä asioita.

KIINAN johtaja Xi Jinping vierailee ensi viikolla Euroopassa.

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava Urpilainen näkee Kiinalla olevan kaksi vastakkaista roolia Euroopassa. Se on EU:lle taloudellinen kilpailija, joka ajaa poliitikallaan Euroopan arvoista eroavaa yhteiskuntajärjestelmää. Samalla EU:lla ja Kiinalla on paljon yhteisiä intressejä ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä alkaen.

Urpiainen korostaa rakentavan vuoropuhelun ylläpitämistä Kiinan kanssa, vaikka samalla pohditaan kauppaan ja kiinalaisiin investointeihin liittyviä riskitekijöitä ja niiden hallintaa.

Kiina on ollut myös Afrikassa pitkäjänteinen toimija, joka on sielläkin samalla pyrkinyt edistämään omia poliittisia pyrkimyksiään.

Afrikassakin on kasvavaa kritiikkiä Kiinan toiminaa kohtaan. Kiinan Afrikkaan liittyvät hankkeet rahoitetaan pääosin kiinalaisella lainarahalla. Osassa Afrikan maita jopa 50 prosenttia budjetista menee lainanhoitokustannuksiin.

Afrikan maiden kumppanuuksista vastaava Urpilainen kertoi EU:n muuttaneen tällä kaudella kansainvälisiin kumppanuuksiin liittyvää kehityspolitiikkansa paradigmaa. Tavoitteena on rakentaa EU:n ja Afrikan maiden välillä tasavertaisia kumppanuuksia, jotka hyödyttävät kumpaakin osapuolta.

EU:n suunnitelmana on aloittaa Afrikassa yksityisiä ja julkisia investointeja 150 miljardin euron arvosta vuoteen 2027 mennessä.