Jyrääkö enemmistö Merkelin huippukokouksessa? – Sipilä: EU-johtajien tavoitteena on sulkea Balkanin reitti

Kuva: Lehtikuva
EU-johtajat ovat koolla Brysselissä kokouksessa, jota on pidetty kriittisenä EU:n pakolaispolitiikan onnistumisessa. Suomea edustaa pääministeri Juha Sipilä.

EU-maiden johtajat ja Turkin pääministeri ovat tänään koolla Brysselissä etsiäkseen yhteistä linjaa pakolaiskriisin hoitoon. Kokous on EU:n pakolaispolitiikan kannalta kriittinen, sillä Turkki on avainasemassa, kun EU pyrkii saamaan tilannetta hallintaan ulkorajallaan.

EU-johtajien tavoitteena on saada aikaan päätös Balkanin reitin sulkemisesta, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Kokouksesta pyritään saamaan viesti, joka rajoittaisi EU:hun pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrää.

Niin sanotulla Balkanin reitillä eteneminen on jo käynyt hyvin vaikeaksi, sillä reitin maat estävät ihmisten pääsyä Kreikasta eteenpäin. Kreikan pohjoisrajalle on pakkautunut tuhansia ihmisiä, jotka ovat jääneet mottiin maahan.

EU-johtajien pöytään viedyssä kokousluonnoksessa ilmoitetaan yksiselitteisesti, että Balkanin reitti ”on nyt suljettu”. Diplomaattilähteiden mukaan Saksa suhtautuu varauksellisesti näin voimakkaaseen viestiin.

Diplomaattilähteiden mukaan Saksa suhtautuu varauksellisesti näin voimakkaaseen viestiin.

Saksa edellyttää Kreikan tavoin, että EU-maiden on sitouduttava myös tasaisempaan vastuunjakoon. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että turvapaikanhakijoita on alettava siirtää pikaisesti ja laajamittaisesti Kreikasta muihin jäsenmaihin. Siirrot ovat jumissa, koska etenkin itäisen Keski-Euroopan maat vastustavat niitä raivokkaasti.

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin tiedottaja pitää puheita Balkanin reitin sulkemisesta ”spekulaationa”.

– Neuvottelut ovat kesken, ja meidän täytyy odottaa, sanoi tiedottaja Christiane Wirtz uutistoimisto AFP:n mukaan.

 

Liki kahdensadan pakolaisen pelätään hukkuneen Välimerellä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP Andreas Solaro
Pelastusliivejä maltalaisen MOAS-kansalaisjärjestön aluksen kannella marraskuussa 2016.

Ainakin 180 pakolaista on kateissa haaksirikon jäljiltä Välimerellä, kertoivat Italian viranomaiset tiistaina. Haaksirikko sattui noin 30 merimailin päässä Libyan rannikosta lauantaina. Neljän ihmisen ruumiit on löydetty.

Turmasta selvinneiden neljän ihmisen mukaan merikelvottomaan puuveneeseen pakkautui yli 180 ihmistä, kun se lähti Libyasta kohti Eurooppaa. Muutama tunnin jälkeen veneen moottori sammui ja veneeseen alkoi tulvia vettä.

Tuntikausien vedessä olon jälkeen turmasta selvinneet pelastettiin lauantaina Euroopan rajavalvontaviraston Frontexin operaatiossa mukana olevaan ranskalaisalukseen ja tuotiin Italiaan.

Viime vuonna Italiaan saapui noin 181 000 pakolaista Välimeren yli. Yli 5 000 arvellaan hukkuneen matkalla.

Keskustelua aiheesta

Kohta selviää, kuinka selvän pesäeron britit aikovat tehdä muuhun Eurooppaan

Kuva: LEHTIKUVA / AFP Daniel Leal-Olivas

Britannian pääministerin Theresa Mayn odotetaan linjaavan maan EU-erotavoitteita iltapäivän puheessaan. Brittimedian mukaan May aikoo kallistua kovan brexitin puolelle eli vetää maan kokonaan pois EU:n sisämarkkinoilta, tulliunionista ja EU-tuomioistuimesta. Tuolloin Britannia saisi rajata maahanmuuttoa myös EU-maista.

Pääministerin esikunnan antamien ennakkotietojen mukaan May aikoo ilmoittaa, että Britannia haluaa selkeän eron, eikä jättää jalkaansa EU-oven väliin niin, että maa olisi puoliksi sisällä ja puoliksi ulkona.

– Emme pyri omaksumaan mallia, joka on jo käytössä muilla mailla. Emme pyri pitämään kiinni jäsenyyden osista lähtiessämme, Mayn on tarkoitus sanoa puheessaan.

Britannia ei ole vielä ilmoittanut EU-eroprosessin aloittamisesta. May on aiemmin luvannut käynnistää virallisen eroprosessin maaliskuun loppuun mennessä. Virallisesta ilmoituksesta alkaa kahden vuoden neuvottelujakso, jonka aikana EU:n ja Britannian on päästävä sopuun eron ehdoista.

Keskustelua aiheesta

Historian siipien havinaa EU:ssa — Puolan kiistelty puoluekin tulossa isointa valtaa käyttävään koalitioon

Kuva: Lehtikuva

Euroopan parlamentin poliittiset mannerlaatat vavahtelevat, kun parlamentti valitsee tänään uutta puhemiestä. Puhemieheksi on näillä näkymin nousemassa keskustaoikeiston Antonio Tajani Italiasta.

Lähes kolme vuotta jatkunut sosialistien ja keskustaoikeiston yhteistyö on päättymässä, koska puolueryhmittymät eivät päässeet yhteisymmärrykseen puhemiehen valinnasta. EU-myönteiset puolueryhmät liittoutuivat heti vaalikauden aluksi tarkoituksenaan torjua populistiryhmien pyrkimyksiä.

Kokoomuslaiset suomalaismepit Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen kertovat, että uutta yhteistyötä haetaan nyt keskustaoikeiston EPP:n, liberaaliryhmä Alden ja tiukempaa EU-linjaa ajavan ECR:n kesken. Aiemmin yhteistyörinkiin kuuluneet sosialistit olisivat näin jäämässä ulkopuolelle.

– Olisin toivonut, että olisimme pystyneet jatkamaan yhteistyötä sosialistien kanssa, jotta kaikki Eurooppaa rakentavat voimat toimisivat yhdessä, Virkkunen kertoi Strasbourgissa.

Isointa valtaa käyttävään koalitioon nouseva ECR erottuu joukosta. Poliittisesta päätöksenteosta tulee väistämättä turbulenttia, sillä ryhmittymään kuuluvat niin EU-eroon valmistautuvat Britannian konservatiivit kuin Puolan kansallismielinen laki- ja oikeus -puoluekin.

Toisin kuin ECR, liberaaliryhmä Alde ja EPP ovat tehneet yhteistyöstä kirjallisen sopimuksen. Sopimuksen myötä Alden puhemiesehdokas Guy Verhofstadt on luopumassa ehdokkuudestaan.

Parlamentin puhemiehen valinta on aiheuttanut tällä kertaa poikkeuksellisen paljon ristiriitoja puolueryhmien välille. Äänestyksestä odotetaankin pitkää ja monipolvista, ja voi olla, että tulos tiedetään vasta myöhään illalla. Puhemies valitaan suljetulla lippuäänestyksellä, joten voi olla, etteivät kaikki mepit pysy puolueryhmien sopimuksessa.

Suomalaispuolueista kokoomus kuuluu keskustaoikeistoon, keskusta ja RKP liberaaliryhmään, perussuomalaiset ECR:ään ja SDP sosialistiryhmään.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”USA yrittänyt houkutella venäläisdiplomaatteja vakoojiksi” – Lavrov: Naton joukoille ei ole tarvetta Virossa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov arvioi lehdistötilaisuutensa aluksi läntisten ja venäläisten arvojen eroa.

Yhdysvallat on Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin mukaan yrittänyt rekrytoida venäläisiä diplomaatteja vakoojiksi. Erityisesti tällainen toiminta lisääntyi Barack Obaman toisen presidenttikauden aikana, Lavrov sanoi lehdistötilaisuudessa.

Venäjällä olevien amerikkalaisten diplomaattien valitukset työskentelyn vaikeuttamisesta eivät Venäjän selvitysten mukaan pidä paikkaansa. Lavrov huomautti amerikkalaisdiplomaattien osallistuneen useisiin opposition mielenosoituksiin.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan sotilasliitto Naton joukoille ei ole tarvetta Virossa.

Lavrov sanoi lehdistötilaisuudessaan, että jos Nato ei löydä joukoilleen muuta käyttöä kuin niiden sijoittamisen Viron ja Venäjän rajalle, ei sotilasliiton tiedustelu ole ehkä kovin tehokasta.

Lavrov myös toisti jälleen, ettei Venäjä uhkaa Baltian maita.

Lavrov: Läntisten arvojen messiaaninen vienti ongelmien taustalla

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Natalia Kolesnikova

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on tehnyt lehdistötilaisuutensa aluksi linjanvetoa läntisten ja venäläisten arvojen välillä.

Hänen mukaansa nykyisiä eurooppalaisia arvoja voi kutsua jälkikristillisiksi ja niiden messiaaninen vienti ulkomaille on aiheuttanut ongelmia niin Ukrainassa kuin Lähi-idässä.

Ulkoministerin mukaan Venäjän arvopohja on erilainen, mutta se ei yritä viedä arvojaan ulkomaille.

Lavrovin mukaan Venäjä on kuitenkin valmis yhteistyöhön niin EU:n, Naton kuin Yhdysvaltain kanssa.

Lavrov toivoo Yhdysvaltain osallistuvan ensi viikon Syyria-neuvotteluihin Kazakstanissa. Tämä olisi samalla Venäjän ensimmäinen suora kontakti Yhdysvaltain uuteen hallintoon, Lavrov sanoi.

Venäjä toivoo yhteistyön terrorismia vastaan olevan Yhdysvaltain kanssa tehokkaampaa vallanvaihdon jälkeen kuin presidentti Barack Obaman hallinnon aikana. Muutoin Lavrov sanoi olevan liian aikaista arvioida Donald Trumpin hallinnon linjaa.

Keskustelua aiheesta