Eri hallinnonaloilla mietitään parhaillaan mahdollisia riskipaikkoja, joissa turvavälejä ei pystytä pitämään ja joissa kasvomaskin käyttö voisi olla suositeltavaa. Esillä ovat olleet ylipäänsä julkiset paikat kuten joukkoliikenne.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä työhön ja työmatkoihin kuuluvat kustannukset kuuluvat ensisijaisesti työnantajan vastuulle.

– Tämä ei ole mikään selkeä tilanne. Työturvallisuuslaista saattaisi löytyä pohjaa sille, että työnantajan on tarjottava kasvomaskit ja muut mahdolliset suojavarusteet, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta etätyöhön ja hän joutuu käyttämään julkista liikennettä, Eloranta pohtii.

– Näitä etulinjan työntekijöitä on koko kevään ja kesän mittaan pidetty hyvinkin arvossaan sanallisesti. Monet joutuvat käyttämään julkista liikennettä, koska omaa autoa ei ole. Olisi kohtuullista, että pienistä palkoista ei enää jouduttaisi ylimääräistä kustannusta, kasvomaskeja, maksamaan vaan työnantaja tulisi tässä tilanteessa vastaan.

– Maskien kustannus on aika pieni menoerä verrattuna siihen, jos jouduttaisiin sulkemaan yksittäisiä toimipisteitä tai väki on paljon töistä pois virustartuntojen takia.

Työnantajapuolelta on tullut vaatimuksia, että valtion pitäisi osallistua jollain tavoin suojavarusteiden kustannuksiin. Eloranta toistaa, että työhön liittyvissä asioissa työnantaja on ensisijainen osoite.

– Valtiovalta on tukenut aika voimakkaasti yrityselämää kriisin aikana – ja myös palkansaajat muun muassa nopeutetulla yt-menettelyllä ja eläkemaksujen siirrolla. Tässä on miljardeilla tuettu elinkeinoelämää, joten pientä palloa siihenkin suuntaan laittaisin, SAK:n puheenjohtaja heittää.

Hänen mielestään on kuitenkin hyvä keskustella siitä, miten pienituloisten perheiden ahdinkoa voidaan helpottaa, jos maskisuositus tulee.

Suositus etätyöhön poistui elokuun alussa. Elorannan korviin ei ole viestiä tullut erityisestä pelon tunteesta siitä yksinkertaisesta syystä, että SAK:laisesta väestä suurimmalla osalla ei ole mahdollisuutta etätyöhön.

Moni kuitenkin palaa kesälomiltaan. Erityisesti riskiryhmään kuuluvia paluu töihin voi askarruttaa.

– Toivottavasti työnantaja huomioi heidät töiden järjestelyissä ja muun muassa työajoissa. Ihmiset ovat aika erilaisessa asemassa suhteessa tähän tautiin, Jarkko Eloranta muistuttaa.