Ammattiliitto Jyty vastustaa kannanotossaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen ajamia työsopimuslain muutoksia, jotka helpottaisivat määräaikaisten työsopimusten tekemistä.

Hallituksen esityksen mukaan työntekijä voitaisiin palkata määräaikaisella työsopimuksella ilman perusteltua syytä, kun hän tulee ensi kertaa työnantajan palvelukseen tai kun edellisestä työsuhteesta saman työnantajan kanssa on kulunut yli viisi vuotta.

– Parempaa työllisyyttä ja talouskasvua ei saavuteta työntekijöiden asemaa heikentämällä, sanoo Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara liiton tiedotteessa.

– EU-lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö sekä Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimukset ja suositukset lähtevät siitä, että määräaikaisten työsopimusten käytön on oltava poikkeus, ei pääsääntö, Maarianvaara huomauttaa.

Hän muistuttaa, että ehdotetuilla muutoksilla murennetaan työelämän pääsääntöä, jonka mukaan toistaiseksi voimassa oleva työsopimus olisi uutta työntekijää palkatessa ensisijainen vaihtoehto.

– Tämä heikentää työntekijöiden työsuhdeturvaa merkittävästi.

MAARIANVAARAN mukaan lakimuutokset kasvattaisivat epävarmuutta työmarkkinoilla ja vaikuttaisivat erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaan, koska määräaikaisten työsopimusten käyttö on jo nyt sukupuolittunutta.

– Muutokset lisäisivät todennäköisesti raskaus- ja perhevapaasyrjintää, joka ilmenee jo nyt erityisesti määräaikaisten työsopimusten uusimatta jättämisenä. Tämä on todettu hallituksen esityksen vaikutusarvioinneissakin – ja silti uudistusta ollaan viemässä eteenpäin. Lisäksi uudistus voi lykätä lasten hankintaa ja alentaa syntyvyyttä entisestään.

Hallituksen esitys on Jytyn mukaan myös hallituksen oman ohjelman vastainen: sen mukaan lainsäädännössä on varmistettava, etteivät muutokset lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista.

Lakiesityksestä tämä on kuitenkin unohtunut.

– Päinvastoin: määräaikaisia sopimuksia voi jatkossa tehdä ilman mitään perustetta vuoden ajaksi, ja viiden vuoden kuluttua sama työntekijä voidaan ottaa uudestaan perusteettomiin määräaikaisuuksiin. Lisäksi samassa tehtävässä voidaan kierrättää useita työntekijöitä määräaikaisilla työsopimuksilla, Maarianvaara muistuttaa.

Jatkossa työnantaja voisi myös irtisanoa tällaisen ilman perustetta tehdyn määräaikaisen työsopimuksen kuuden kuukauden jälkeen. Tähän mennessä sopimuksia ei ole voinut irtisanoa kesken niiden voimassaolon, koska määräaikaisuuden on katsottu sitovan molempia osapuolia.

MYÖS Akavan Erityisalat vastustaa kannanotossaan hallituksen esityksiä, jotka sen kannanoton mukaan heikentäisivät räikeästi etenkin naisten ja nuorten työsuhdeturvaa.

Tiedotteessa todetaan, että pätkätöitä tarvitsee yhä harvemmin perustella, mikäli hallituksen lakiesitys menee läpi. Tämän ennakoidaan lisäävän muun muassa raskaussyrjintää.

– Ongelmallisimpana näemme pätkätöiden ”normalisoitumisen”. Esitetyt muutokset tarjoavat työnantajille porkkanan lisätä huoletta määräaikaisuuksia vakituisten työsuhteiden sijaan, kun määräaikaisuuksia ei tarvitse perustella entiseen tapaan. Työntekijän näkökulmasta pätkätyö on aina riski, joka saa lykkäämään esimerkiksi lasten hankintaa, sanoo johtava juristi Jenni Salonen Akavan Erityisaloista tiedotteessa.

– Tällainen sääntely lisää epävarmuutta erityisesti työuran alkuvaiheessa ja tilanteissa, joissa työntekijä yrittää palata työelämään esimerkiksi perhevapaan, työttömyyden tai opintojen jälkeen.

KANNANOTOSSA kritisoidaan myös heinäkuussa voimaan tullutta lakimuutosta, jonka mukaan alle 50 henkeä työllistävien yritysten ei tarvitse enää noudattaa yhteistoimintalakia.

– Nyt ehdotetaan, että irtisanottavien takaisinottovelvollisuuskin koskisi jatkossa vain vähintään 50 työntekijän yrityksiä. Onko pienemmistä työpaikoista tulossa työsuhdeturvan villi länsi?, Jenni Salonen kysyy.

Hallituksen esitys lyhentäisi myös työnantajan velvollisuutta ilmoittaa lomautuksesta. Lakisääteinen ilmoitusaika lyhenisi nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään.

– Tämäkin muutos heikentäisi merkittävästi työntekijän mahdollisuuksia valmistautua taloudellisiin muutoksiin ja järjestellä omaa arkeaan ajoissa. Työntekijälle jäisi käytännössä hyvin vähän aikaa hakeutua esimerkiksi TE-palvelujen asiakkaaksi tai kartoittaa muita toimeentulomahdollisuuksia, Salonen sanoo.

AKAVAN Erityisalat korostaa, että kaikki hallituksen työelämää heikentävät lakimuutokset iskisivät nimenomaan järjestön naisvaltaiseen jäsenistöön, joka työskentelee leimallisesti alle 50 henkeä työllistävissä yrityksissä, järjestöissä ja julkishallinnossa.

Erityisesti naisten työllisyys on Tilastokeskuksen viime tiedon mukaan jo nyt heikentynyt.

– On selvää, ettei maan hallituksen työelämää heikentävien lakimuutosten vaikutusarviointi ole ollut riittävän huolellista. Vaadimme kokonaisvaltaisempaa tarkastelua, joka ottaisi huomioon eri muutosten sekä talous- ja työllisyystilanteen yhteisvaikutukset. Miten nyt lausunnolla olleen esityksen rinnalla esimerkiksi henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen ja työttömyysturvan sekä kouluttautumismahdollisuuksien leikkaukset vaikuttavat?

– Näkemyksemme mukaan nyt on käsillä työntekijän ja koko yhteiskunnan kannalta erittäin vakava kokonaisuus, joka heikentää edelleen luottamusta työmarkkinoilla ja vaikuttaa esimerkiksi syntyvyyteen maassamme, Jenni Salonen painottaa.

Hallituksen työsopimuslain muutoksia koskeva lakiesitys on ollut lausuntokierroksella, joka päättyy tänään maanantaina 28. heinäkuuta. Esityksen on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä 2025, ja muutokset tulisivat voimaan vuoden 2026 alussa.