Työmarkkinat
19.11.2025 13:24 ・ Päivitetty: 19.11.2025 13:24
Jyty: Kuntatyönantajien tekemät päätökset palkoista ja työajoista hiertävät työllisyyspalvelujen työntekijöitä
Ammattiliitto Jytyn mukaan työllisyyspalveluiden työntekijät ovat olleet tyytymättömiä kuntatyönantajien tekemiin työaika- ja palkkapäätöksiin.
Työllisyyspalvelut ovat olleet vuodenvaihteesta alkaen kuntien hoidettavana, eikä Jytyn mukaan siirtymä valtiolta ole tapahtunut ongelmitta.
Jytyn pitämissä työllisyyspalveluiden infotilaisuuksissa on noussut esiin, että muutosprosessi on nakertanut työntekijöiden jaksamista. Ammattiliitto on huolissaan tilanteesta.
– Olemme keränneet yhteen työntekijöitä askarruttaneita kysymyksiä. Eniten tyytymättömyyttä ovat herättäneet työaikoihin tulleet muutokset ja palkkojen yhteensovittaminen kuntapalkkoihin, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo tiedotteessa.
Jytyn mukaan moni kuntatyönantaja on yksipuolisesti päättänyt siirtää työllisyyspalvelujen työntekijöitä yleistyöaikaan, jolloin heidän viikkotyöaikansa on pidentynyt kahdella tunnilla. Jytyn mukaan valtiolta siirtyneiden ja kunnissa työskennelleiden työntekijöiden välisissä palkoissa on eroja, vaikka työtehtävät ovat samat.
– Jyty aikoo selvittää tehtyjen päätösten oikeellisuuden. Työehtosopimuksen vastaiset päätökset tullaan riitauttamaan, mikäli niitä ei neuvotteluteitse saada korjattua.
Voiman mielestä kunnissa olisi ollut täydellinen hetki sitouttaa työllisyyspalveluiden henkilöstöä ja kehittää työnantajamainetta kuntelemalla henkilöstöä paremmin muutoksen läpiviennissä.
– Jos työntekijöiden hyvinvoinnista ja kilpailukykyisistä työsuhteen ehdoista huolehditaan, tilanne voi vielä muuttua parempaan suuntaan.
Panostaminen työllisyyspalveluihin hyödyttää koko kuntaa.
JYTYN liittovaltuuston puheenjohtaja Seija Hovi-Kuikko arvioi, että työllisyyspalveluiden siirto valtiolta kunnille osui lähes pahimpaan mahdolliseen aikaan, kun työttömyysluvut ovat olleet huippulukemissa.
– Muutosprosessi yhdistettynä kasvavaan työkuormaan on ollut henkilöstölle raskas yhtälö, Hovi-Kuikko sanoo tiedotteessa.
Ammattiliitto muistuttaa, että monessa kunnassa on tämän vuoden aikana käyty yhteistoimintaneuvotteluja. Merkittävimpiä syitä heikentyneeseen kuntatalouteen on lisääntynyt työttömyys. Työttömyysetuuksien uusi rahoitusmalli on lisännyt kuntien osuutta maksuista niin, että kunnat rahoittavat tänä vuonna jo noin kolmasosan kaikista työttömyysetuuksista.
Kuntien pitää korvata osa työttömyysetuuksista Kelalle jo sadan työttömyyspäivän jälkeen, kun aiemmin raja oli 300 päivää. Jyty muistuttaa, että kunnan rahoitusosuus kasvaa voimakkaasti sitä mukaa, kun työttömyys pitkittyy. Erityisen kalliiksi kunnille tulee siis pitkäaikaistyöttömyys.
– Nyt jos koskaan tarvitsemme toimivia työllisyyspalveluja. Panostaminen työllisyyspalveluihin hyödyttää koko kuntaa, koska se vähentää työttömyyden kustannuksia ja vahvistaa taloutta, Hovi-Kuikko toteaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
