Nykyiset voimassa olevat työehtosopimukset päättyvät Jytyn mukaan pääsääntöisesti helmi-maaliskuun vaihteessa. Sopimusneuvottelut käydään niin sanotulla liittokierroksella, jossa kunkin sopimusalan ammattiliitot ja työnantajat neuvottelevat keskenään.

Jyty pitää tärkeänä, että kaikkien ammattialojen työntekijät saavat palkankorotukset yleiskorotuksina. Matalimpiin palkkoihin halutaan suurempia korotuksia niin sanotulla sekalinjaisella ratkaisulla. Se tarkoittaa, että korotukset maksetaan alemmissa palkoissa euromääräisenä tiettyyn rajaan asti ja vasta ylemmissä palkoissa prosentuaalisena. Mikäli sovitaan järjestelyerästä, on se liiton mukaan maksettava yleiskorotuksena kaikille, jos jakamisesta ei saavuteta paikallisesti yhteisymmärrystä.

– Vaadimme matalimpiin palkkoihin reiluja korotuksia, sillä jokaisen täytyy tulla palkallaan toimeen. Työn tekemisen täytyy olla selvästi kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla eläminen, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima korostaa tiedotteessa.

Ongelmia on Jytyn mukaan myös siinä, että saman koulutustason työntekijät eivät ole samalla palkkatasolla. Liiton mukaan palkkatasa-arvon ja työhyvinvoinnin ongelmat näkyvät entistä suurempana työvoimapulana useilla ammattialoilla.

– On turha valittaa työvoimapulasta, jos palkkaus ja työehdot eivät ole kunnossa. Ammattitaitoisille ja osaaville työntekijöille on maksettava kunnon palkkaa ja reilut palkankorotukset, Voima sanoo.

– Esimerkiksi kunta-alalla ja tulevilla hyvinvointialueilla työ perustuu palveluketjuihin, joissa on mukana monen ammattialan työntekijöitä. Muun muassa toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinto, ICT-palvelut ja välinehuolto ovat kokonaisuuden kannalta olennaisia, hän jatkaa.

Jyty kertoo tiedotteessa, että palkankorotusten lisäksi haetaan selkeitä korjauksia muun muassa työaikoihin ja henkilöstön edustajien asemaan. Lisäksi perhevapaauudistus vaikuttaa työehtosopimuksen määräyksiin.

– Etätyön mahdollisuuksia tulee parantaa sopimalla työergonomiasta, etätyövakuutuksista ja matkustamisesta sekä työajan yksityiskohdista, Jonna Voima sanoo.

Henkilöstön edustajien asemaa on Jytyn mukaan vahvistettava kunta-alalla ja uusilla hyvinvointialueilla. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäytön, tiedonsaannin, korvausten ja koulutusten lisääminen on välttämätöntä näiden valtavien organisaatiomuutosten onnistumisessa, ammattiliitto painottaa.

– Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että paikalliset sopimukset neuvottelee aina liiton luottamusmies, jolla on taito ja koulutus neuvotella työntekijöiden työehdoista. Vain näin saavutetaan riittävä tasapaino paikallisen sopimisen neuvotteluosapuolten eli työnantajan ja työntekijöiden välillä, Voima päättää.

Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus.