Venäjän kaasutoimitusten ongelmien vuoksi jopa monisatakertaistunut maakaasun hinta on ajanut ylös sähkön tukkuhintaa, joka on Ukrainan sotaa edeltävään tasoon verrattuna neli-viisinkertainen.

Sähköpörssissä kauppaa käyville yhtiöille kohonneet hinnat, joiden odottaisi vain parantavan yritysten kannattavuutta, ovat aiheuttaneet uuden ongelman. Pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin liittyvät vakuusvaateet ovat maksaneet pahimmillaan kymmeniä prosentteja tavanomaista enemmän.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan vaihtelut ovat sähkömarkkinoilla nopeita ja dramaattisia.

Jos suomalaisen keskisuuren kaupungin sähköyhtiö on aikaisemmin maksanut vakuuksista 10 miljoonaa, viikonlopun hinnoilla rahaa olisi vaadittu Leskelän mukaan jo parisataa miljoonaa.

– Varmasti yhtiöiden hallituksissa on herättänyt myös kummastusta, kun toimitusjohtaja yhtäkkiä kertoo tarvitsevansa takauksia pankkilainaan. Voisi kuvitella yhtiöiden pärjäävän, kun hinnat ovat korkeat.

Viikon aikana vakuuksien hinnat ovat laskeneet, mutta sähkömarkkinan epävakauden pelätään ajavan niitä uuteen nousuun milloin hyvänsä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan tiettävästi keinoja, joilla tilannetta voitaisiin tarvittaessa auttaa. Leskelä ei tiedä mahdollisten keinojen sisällöstä tarkemmin. Helsingin Sanomien tietojen mukaan valtio olisi saanut energia­yhtiöiltä useita avun­pyyntöjä ja valmistelisi tukipakettia suomalaisten energiayhtiöiden välittömän maksukyvyn turvaamiseksi. Käytännössä kyseessä olisi todennäköisesti yhtiöiden lainoittaminen tai lainojen takaaminen.

– Kyse ei olisi valtion tuesta vaan erittäin pieniriskisestä lainasta tai sitten erittäin pieniriskisistä lainan takauksista. Yhtiöhän saa vakuusmaksunsa takaisin, kun se aikanaan toimittaa sähkön, Leskelä sanoo.

– Summat voivat olla tosi suuria. Vakuusmaksut ovat sitä luokkaa, että nyt voidaan puhua useista miljardeista.

Mahdollista tukipakettia koskevaan kysymykseen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi eilen Demokraatille, että ”tilanne on aktiivisesti hallituksen pöydällä”.

Leskelän mukaan väliaikaista instrumentti todennäköisesti tarvitaan, jos johdannaismarkkinoiden hintavaihtelut jatkuvat samanlaisena.

SAVON VOIMAN toimitusjohtaja Arto Sutinen pitää mahdollista valtion apua merkittävänä kysymyksenä. Sutisen mukaan “sotahinnat” vaivaavat koko toimialaa.

– Minusta olisi tasapuolisuuden nimissä hyvä juttu, jos valtio pystyisi ehkäisemään sotahintojen kassavaikutuksia, jotta toimija saadaan pysymään markkinassa

Sutinen muistuttaa, että vakuusvaateet sitovat käyttöpääomaa.

– Vakuudet on tehty alle sadan euron megawattituntihinnoille. Nyt pörssihinnat ovat neli-viisinkertaiset ja vakuudet kertautuvat niin isoiksi, että se on kaikille ongelma.

– Kun on fyysinen tuotanto ja asiakkaat takana, näin isojen vakuusvaateiden ylläpitäminen vastapuolen riskin eliminoimiseksi on turhaa, Sutinen sanoo.

Leskelän käsityksen mukaan kyvyttömyys maksaa vakuuksia voisi ajaa yhtiön toimintaa vaarantavaan kassakriisiin, jolloin yhtiö saattaisi joutua realisoimaan omaisuuttaan.

– Fyysinen sähkön tuottaminen ei varmasti siinä loppuisi. Yhtiöillähän on kiinteää omaisuutta. Aikaisemmin omaisuutta vastaan saadut pankkitakaukset riittävät takauksiksi.

Emir-asetuksen (Euroopan markkinainfrastruktuuriasetus) muutos vuonna 2012 poisti mahdollisuuden.

– Se on luonut tämän tilanteen, joka tuli esille hyvin erikoisella tavalla tässä hintojen nousun tilanteessa.

SÄHKÖMARKKINOIDEN VAKUUSVAIKUTUKSET ovat aiheuttivat ongelmia myös Turku Energialle. Vakuusvaateet kävivät niin suuriksi, että toimituksia siirrettiin pörssin ulkopuolelle eli kauppoja muutettiin kahdenvälisiksi.

– Otimme osan jo tekemistämme hintasuojauksista johdannaismarkkinoilta ja muutimme ne toisen markkinaosapuolen kanssa kahdenvälisiksi kaupoiksi. Tällöin vastapuoli ei ole pörssi vaan toinen markkinoilla toimiva yhtiö. Tällöin se ei näy enää pörssissä meidän vakuusvaateena. Näin raivasimme tilaa sähkönsuojaussalkustamme, niin että me voimme tehdä lisää kauppaa, Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen avaa.

Honkanen toteaa puhuvansa teoreettisella tasolla siitä, voisiko valtio joutua esimerkiksi lainoittamaan energiayhtiöitä jättimäisiksi nousevien vakuuksien takia.

– Minun on vaikea puhua muiden toimijoiden puolesta, en tiedä, voi olla.

– Jos vakuusvaateet ovat kovalla tasolla ja toimijat eivät pääse tekemään hintasuojauksia markkinoilta, silloin sähköä myyvät yhtiö eivät varmaankaan uskalla myydä sähköä, koska he eivät voi antaa asiakkaalle muutoin kuin pörssisidonnaisen hinnan. Ei voi antaa kiinteätä hintaa, kun ei voi itse varmistaa, että sillä hinnalla pystyy sitä tulevaisuudessa saamaan.

Hän toteaa likviditeetin sähköpörssissä pudonneen ja vaihdon olevan pientä.

– Sähköntuottajalle tulee ongelmia, kun se ei pysty varmistamaan sähköntuotannon kannattavuutta. Turku Energialla on tehty molempia, me olemme suojanneet sähkönhankintaamme ja sähköntuotantoa.

OOMI ENERGIAN toimitusjohtaja Tuomas Oksanen toteaa, että kohonneet vakuusvaatimukset koskevat kaikkia Nasdaqissa ja Nord Poolissa toimivia yhtiötä ja tilanne on tällä hetkellä kaikille osapuolille haastava.

Oksanen ei anna yksityiskohtaisia tietoja siitä, mille tasolle vakuuksien hinnat ovat heillä nousseet.

– Oomin osalta olemme varautuneet tähän tilanteeseen jo hyvissä ajoin.

Voivatko vakuusvaatimukset tulla niin raskaiksi, että joutuisitte pyytämään lainaa/takauksia omistajilta ja sitä kautta kunnilta?

– Vakuusvaatimukset muuttuvat tällä hetkellä niin nopeasti, että varautumisesta huolimatta tilannetta pitää seurata aktiivisesti, Tuomas Oksanen vastaa.

Oomi ei ole pyytänyt valtiolta apua vakuuksiin.

Oomi Energian perustajina ja osakkaina on useita kunnallisia sähköyhtiöitä ja sillä on kaiken kaikkiaan yli 400 000 asiakasta.

TURKU ENERGIAN Timo Honkanen muistuttaa, että energiayhtiöitä on monenlaisia ja niillä on erilaista omistuspohjaa. Hän kysyykin, miten valtio voisi tukea vakuuksissa, koska yhtiöiden tarpeet ovat niin erilaisia.

Hän pohtii myös, miten julkinen valta voisi lähteä kilpaillulla markkinalla tukemaan joitakin yhtiöitä, mutta toisia ei.

– Sehän vääristää kilpailuasetelmaa.

Kysymys kuuluukin, olisiko valtion hätiin tuleminen edes mahdollista.

– Minä luulen, että valtio voi tukea omistajana omistamaansa yritystä. Vaikea nähdä, miten he voivat tukea kaikkia muita yrityksiä. Sitten, jos he tukevat omistamaansa yritystä, se vääristää kilpailua ehkä sillä lailla, että sitten muidenkin yritysten omistajien täytyisi antaa omillensa tukea, ettei kilpailutilanne vääristyisi, Honkanen vastaa.

ELINKEINOMINISTERI LINTILÄ kehotti sähköyhtiöitä luopumaan kaikenlaisista palkkiojärjestelmistä.

Kunnallisten yhtiöiden taasen ei pitäisi Lintilän mukaan jakaa kovia osinkoja, koska asiakkaat maksavat nyt korkeaa sähkönhintaa. Honkasen korvaan Lintilä puhe kuulostaa ”populistiselta”. Hän ei näe, että osingot vaikuttaisivat asiakkaan sähkön loppuhintaan.

– Ongelma on tässä se, että polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet hurjasti, koska Ukrainassa alkoi sota ja Venäjältä ei tuoda energiaa ja sitä haalitaan ympäri maapalloa. Se on vetäissyt polttoaineiden hinnat hirmuiseen nousuun. Se on se ongelma, ei se, että jotkut yhtiöt maksavat osinkoja.

Se, millaisia vaikutuksia sähköyhtiöiden vaikeuksilla voisi olla kuntien talouteen, riippuu Honkasen mukaan kustakin kunnasta. Tilanteet voivat vaihdella.

– Jos kunnalla ei ole omaa sähköyhtiötä ja kiinteähintaista määräaikaista sähkösopimusta, jossain kohtaa kunnan sähkölasku lähtee nousemaan.

Kunnilla on erilaisia yhtiöitä, joiden omistukset vaihtelevat. Jokin niistää saattaa omistaa vaikkapa vain pelkästään sähköverkkoa tai kaukolämpöä ja joillakin omistukset ovat laajempia.

– Siellä voi olla jokin yhtiö, jolla on paljon päästötöntä, edullista sähköntuotantoa ja josta saa nyt hirmuisen hyvää katetta sekä sellaisia yhtiöitä, joilla on huomattava määrä fossiilista sähkön- ja lämmöntuotantoa, joka edes näillä hinnoilla nippa nappa kannattaa.

Savon Voiman Arto Sutinen muistuttaa konsernin tuloksesta tulevien osinkojen olevan eri asia.

– Se ei suoraan liity hinnoitteluun. Uskon, että kaikki kunnalliset yhtiöt ovat lähtökohtaisesti maltillisia osinkopolitiikassaan. En ihan ymmärrä syy-yhteyttä osinkoon.

ENERGIAYHTIÖT TOIMIVAT Sutisen mukaan koko ajan kilpaillussa toimintaympäristössä.

– En näe ylituottojen mahdollisuutta. Kunnalle tuotto voi olla tärkeä palvelujen järjestämisen kannalta. Tulevaisuudessa näiden muiden tuottolähteiden arvo korostuu

– Toki kaikki miettivät osinkopolitiikkaansa ja ministerin toive on ihan ok, Sutinen sanoo.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola kehottaa käyttämään harkintaa kunnallisten energiayhtiöiden osinkojen leikkaamisessa.

– Jos osinkoja ei makseta, se on kuntien käyttömenojen kattamisesta pois. Eivät osingot kuntataloutta ratkaise, mutta pienessä kunnassa ne voivat olla merkittävä tulonlähde. Esimerkiksi Lapinjärvellä, jossa itse asustelen, kunnan budjetti on noin 20 miljoonaa, ja osingoista tuli ennen sähköyhtiön myyntiä noin 800 000 euroa.

– Jos osinkoja ei makseta, jollakin se pitää kattaa. Säästöillä tai veronkorotuksilla. Pienessä kunnassa 100 000 euron säästäminenkin on työn takana.

– Se on kyllä asia mitä kannattaa harkita kaksi kertaa. Jos mahdollinen osinko on suoraan käyttömenojen kattamisesta pois, ylimääräisiä säästökohteita ei ole, Peltola toteaa.