Mielipiteet
15.12.2023 09:13 ・ Päivitetty: 15.12.2023 09:13
Kaatuuko Suomen Pisa-torni?
OECD:n osaamistuloksia mittaavan PISA-tutkimuksen tulokset julkaistiin viime viikolla. Tuloksia odotettiin jännityksellä myös Suomessa. Oppimistulokset olivat edellisissä tutkimuksissa olleet laskussa ja oletus oli, että oppimistulosten lasku jatkuu. Ja näinhän siinä kävi.
Tässä tutkimuksessa keskityttiin matematiikan osaamisen arviointiin, jossa suomalaisten 15-vuotiaiden tulokset olivat heikentyneet. Sama suunta oli nähtävissä myös luonnontieteissä sekä lukutaidossa.
Tällä kertaa matematiikassa myös 41 muun maan tulokset olivat laskeneet saman suuntaisesti kuin Suomen. Yhtenä selityksenä tälle pidetään koronapandemiaa, jonka aikana opiskelu tapahtui pääosin etänä, kun koulut olivat suljettuina. Pandemia siirsi myös tätä tutkimusta vuodella eteenpäin ja poikkeuksellisesti usealla maalla oli tällä kertaa vaikeuksia saavuttaa tutkimuksen otannalle tai vastausasteelle asetetut kriteerit.
TÄMÄN vuoden tuloksia on Suomen osalta kuvattu romahdukseksi. Tämä ei kuitenkaan ollut mikään yksittäinen romahdus, vaan oppimistulosten heikentyminen on jatkunut jo 20 vuoden ajan.
Jo tulosten julkistamispäivänä alkoi vilkas keskustelu siitä, missä on tehty virheitä ja mitä nyt pitäisi tehdä. On aivan selvää, että millään yksittäisellä toimenpiteellä tai tempulla muutosta parempaan ei saada aikaan. Muutoksen aikaansaaminen liittyy vahvasti koulun toimintakulttuuriin ja pedagogiseen johtamiseen.
Jos perhe ja sen lapset ja nuoret voivat huonosti, eivät he voi myöskään oppia.
Erityisen huolestuttavaa on tutkimuksen tieto siitä, että sosioekonominen tausta vaikuttaa myös Suomessa yhä enemmän myös oppimistuloksiin. Paremmin toimeentulevien lapsilla tulokset ovat parempia kuin huonommin toimeentulevilla lapsilla. Tutkimus osoitti, että alimman sosioekonomisen taustan oppilaiden tulokset ovat heikentyneet hieman enemmän verrattuna ylimmän sosioekonomisen taustan oppilaisiin.
KOULU ei siis enää pysty yhtä hyvin kuin aiemmin tasaamaan sosioekonomisen taustan vaikutusta oppimistuloksiin. Eli peruskoulun perusidea ja tavoite tasa-arvoisesta koulutusta ei toteudu siten, kuin ajateltiin peruskoulun perustamisvaiheessa 1970-luvulla.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos oppimistulokset halutaan nousuun, on lasten ja perheiden tukemiseen panostettava myös muilla yhteiskunnan lohkoilla. Jos perhe ja sen lapset ja nuoret voivat huonosti, eivät he voi myöskään oppia. Valitettavasti näyttää siltä, että lapsiperheköyhyys on kasvamassa edelleen hallituksen suunnittelemien sosiaaliturvaleikkausten myötä ja tämä tulee näkymään myös kouluissa.
Toimintaympäristömme on muuttunut nopeasti 2010-luvulta eteenpäin. Syntyvyyden aleneminen jatkuu edelleen ja kunnat eriytyvät voimakkaasti. Peruskoulun tulevaisuus on vahvasti sidoksissa kuntiin, koska ne vastaavat perusopetuksen järjestämisestä.
Jotta Suomen ”Pisa-torni” ei kaatuisi, tarvitaan perusteellista, tutkimukseen perustuvaa pohdintaa peruskoulun tulevaisuudesta. Peruskoulun tulevaisuustyötä on syytä tehdä parlamentaarisesti ja tavoiteltava pitkäjänteistä, hallituskaudet ylittävää koulutuspolitiikka.
Kirjoittaja on kasvatustieteiden maisteri Pietarsaaresta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.