Kukkaan puhjennut Meeke huokui koko kisan itsevarmuutta, vaikka ei ole ajanut täyttä MM-sarjaa, vaan keskittynyt ensi vuoden Citroenin testaamiseen.

– En muuttanut säätöjä yhtään viikonlopun aikana ja nekin olivat viime vuodelta. Itse asiassa en uskaltanut kajota autoon, koskaan ennen kisaa oli vain yksi testipäivä ja sekin jäi vajaaksi, vain 150 kilometriin, summasi Meeke voittonsa.

Meeke ja hänen kartturinsa irlantilainen Paul Nagle tekivät tempun, joka jätti monelle suun auki.

– Ouninpohjan voitto on minulle rallin pyhä malja. Siitä olin kuullut lapsena. Se on minulle todella erityinen erikoiskoe, hehkutti Meeke.

– Viime vuonna luulin ajaneeni Ouninpohjan täydellisesti ja sitten tuli Jari-Matti ja löi minut kuudella sekunnilla. Olin hämmästynyt. En voinut muuta kuin jatkaa sen opiskelua, katsoa sisäkamera videoita lisää, kertoi kahden passin Meeke.

Hänellä on sekä Yhdistyneiden kuningaskuntien passi että Irlannin passi, jota pohjoisirlantilaiset voivat hakea.

– Minua voi verrata F1:n ex-kuski Eddie Irvineen, jonka vanhemmat saivat uhkauksia kun podiumilla nousi Yhdistyneiden kuningaskuntien lippu. On ikävää, kun voiton hetkillä kansa ei ole yhtenäisesti takana, kuten esimerkiksi Espanjassa ja Suomessa, Meeke harmitteli.

Kahteen kertaan ajettujen Ouninpohjien 19,2 sekunnin muserrus oli liikaa Jari-Matti Latvalalle, joka jäi toiseksi.

– On pettymys hävitä. En löytänyt samaa taisteluhenkeä kuin kahtena viime vuonna. Perjantain Jukojärven rengasrikon 15 sekuntia vain maksoi nyt liikaa, sanoi Latvala.

Hän viittasi myös tallitoveri Sebastien Ogierin ulosajoon, mikä aiheutti tallin puolelta painetta varmistaa pisteet automerkkien MM-sarjassa, jota Volkswagen johtaa Suomen jälkeen 59 pisteellä ennen Hyundaita.

Viron Ott Tänak koki kisan kovimman kohtalon.

Koko kisan suolana ajanut Tänak käski D-Mackin renkaalla varustetun Fordinsa jopa voittotaisteluun, mutta joutui taipumaan lopulta sunnuntai-aamuna taistelussa kolmannesta sijasta Irlannin ja Citroenin Craig Breenille ajettuaan ulos.

Tänak kuitenkin osoitti ajollaan Fordin olevan edelleen huipulla ja antoi myrskyvaroituksen Michelinille, rallirenkaiden yksinvaltiaalle.

Ulosajollaan Tänak myös auttoi alavireisesti esiintynyttä Hyuandaita saavuttamaan kisassa sijat neljä ja viisi (Neuville ja Paddon).

Esapekka Lappi (oikealla) ja Janne Ferm keskittyivät ja viilentyivät viimeisen erikoiskokeen alkuun konepellin varjossa. Saksan MM-rallin jälkeen tiedetään, mikä on parin automerkki ensi kaudella. (Kuvat: Pertti Knuuttila)

Pieksämäkeläinen Skodan Esapekka Lappi voitti tyylitellen WRC 2-luokan ennen Teemu Sunista.

– Luottamus oli hyvä, ei tarvinnut puskea eikä ajaa kilpaa, kuittasi Lappi tärkeän 41,7 sekunnin voittonsa.

– Olen luottavainen, että Esapekka on nyt valmis seuraavalle tasolle, sanoi Lapin manageri Erik Veiby kisan jälkeen.

– Nyt on menossa hiljainen vaihe, uskon Saksan jälkeen asioiden olevan EP:n osalta valmiita, aikataulutti norjalainen Veiby, jonka poika Ole-Christian Veiby ajoi Jyväskylässä ensimmäiseksi norjalaiseksi luokkavoittajaksi ja joka on kakkonen rallin SM-sarjassa, sen historian nuorimpana osakilpailuvoittajana.

– Kyllä neuvotteluyhteys on olemassa Toyotaan ja Hyundaihin, mutta myös Citroenilta tilannetta on tiedusteltu, vahvisti Veiby.

Paikka WRC:ssa ensi kaudella olisi Lapille luonnollinen jatkumo ja pitäisi Suomen rallikansan kiinnostuksen sekä uskon yllä, että vielä joskus juhlitaan suomalaista rallin maailmanmestaria.

Rallin asiantuntijat tietävät, ettei huipulle ja maailmanmestaruuteen ole oikopolkuja. Kehityksen ja tien on oltava johdonmukainen.

– Mestariksi nousee lähes poikkeuksetta kuljettajia, jotka ovat käyneet läpi rallin yliopiston. Oikoteitä mestariksi ei ole. Kun siihen sitten vaaditaan jo muutakin kuin pelkkä nopea ajamisen taito, kiteyttää kokemuksella ja näkemyksellä rallin ammattilainen Lasse Lampi.

Vaikka kisan aikana julkistettiin, että Suomessa ajetaan MM-rallia myös 2017 ja 2018, jäi kisasta outo jälkimaku.

Tietenkin tallit ovat käyttäneet voimavarojaan ensi vuoden, uusien sääntöjen mukaisten autojen kehittämiseen, mutta on se outoa, että viime vuoden autolla ja säädöillä tullaan viivalle, sekoitetaan pakka  ja voitetaan näytöstyyliin kuin puskasta.

Latvala valitteli kisan jälkipressissä, ettei saanut samanlaista taisteluhenkeä päälle kuin kahtena viimeisenä vuonna voittoon ajaessaan. Latvalan rengasrikkokin johtui sitä edeltäneestä ajovirheestä. Latvalan taipumisen vire tuntui sittenkin jääneen päälle Puolasta ja voitto haaveeksi.

On aiheellista kysyä, olivatko Volkswagen, Hyundai ja M-sportin Fordit ja erityisesti Latvala jättäneet kotiläksyt tekemättä, kun päästivät Sitikan Meeken ja Breenin tänne riehumaan?

Jos olivat, voivat huokaista helpotuksesta, sillä he osallistuvat seuraavaan MM-ralliin, Saksaan vain yhdellä autolla ja kuljettajanaan kylläkin varteenotettava Stephane Lefebvre. Meeke on puikoissa seuraavaksi vasta Kiinassa.

Teemu Suninen näytti lahjansa jälleen, mutta turha häntä on pilata hoppuilemalla, vaikka WRC 2:n maailmanmestaruus natsaisikin, olisi hänellä hyvä tilaisuus jatkaa eteenpäin Skodalta vapautuvalla Lapin paikalla.

Sunista voi onnitella myös siitä, että hän kukisti suomalaisen sananlaskun ”ei kahta ilman kolmatta” – AutoGlym-rallin ja kisan ensimmäisen esitestin ensimmäisen vedon ulkoilujen jälkeen.

Kansainvälinen rallikansa sai mitä halusi: pölyä ja vauhtia sekä huimia ajosuorituksia, joista riittää vielä muistelemista moneen tuokioon. Sää oli sadekuuroineen ralliin mitä parhain.

Myös kaikkia järjestäjiä voi onnitella hienosta kisasta ja valtavasta talkootyön määrästä. Näyttää myös siltä, että kaikenlainen kakominen rallin haittavaikutuksista on taittumassa – paikat ja tiet kun jäävät kisan jälkeen aina parempaan kuntoon kuin ennen kisaa.

Reitin pilkkominen useampaan erikoiskokeeseen auttoi myös yleisömassojen hallinnassa, pysäköintiongelmissa sekä ruuhkien muodostumisessa.

Järjestelyjen yliprofessionalistumisen ja hintojen karkaamisen uhkan torjumiseksi olisi järjestäjän käännyttävä auliimmin omien omistajiensa eli autourheiluseurojen puoleen ja kuunneltava heitä.

Järjestäjän taloudellista riskiä ei jäsenyhdistyksille voi sälyttää.

Demokraatti, Jyväskylä