Näin kertoo Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi (kuvassa).

Jäseneksi liittyneillä yrityksillä on yhteensä yli 33  000 työntekijää. Ruohoniemi totesi, että jäseneksi liittyneiden yritysten nimiä ei kerrota julki. Joukossa on Ruohoniemen mukaan sekä suuria että pieniä yrityksiä.

–  Se on meidän mielestämme hyvä alku. Emme ole kertoneet yrityksille mitään takarajaa. Odotamme edelleenkin, että merkittävä osa yrityksistä tähän liittyy.

Yleissitovuus on Ruohoniemen mukaan selkeästi toteutumassa kaikilla teollisuusaloilla.

–  Tämä on ollut meidän arvio koko ajan, eikä meillä ole ollut syytä muuttaa sitä arviota. Tietotekniikan palveluala saattaa olla sellainen, jossa yleissitovuus ei toteudu, hän sanoi.

Myös suunnittelu- ja konsulttiala saattaa jäädä yleissitovuuden ulkopuolelle, mutta Ruohoniemen mukaan tilanne voi kääntyä myös toisin päin.

Yleissitoviksi katsotaan työehtosopimukset, joiden piirissä on vähintään puolet alan työntekijöistä. Silloin myös järjestäytymättömien työnantajien täytyy noudattaa sopimusta. Lopullisesti asia varmistuu vasta kun sopimukset on neuvoteltu ja yleissitovuuslautakunta vahvistanut yleissitovuuden.

–  Jos jollakin toimialalla ei toteudu yleissitovuus, niin yrityksillä on edelleen mahdollisuus liittyä tähän työnantajayhdistykseen ja tulla normaalisitovuuden kautta sidotuksi näihin työehtosopimuksiin, tai sitten he voivat vetäytyä lainsäädännön varaan. He voivat edelleen noudattaa sellaisia ehtoja, jotka eivät ole yleissitovia mutta ovat alalla merkittäviä, Ruohoniemi sanoo.

Ruohoniemen mielestä työehtosopimukset on siirrettävä vihdoin 2000-luvulle.

– Suuri osa työehdoista on sovittu ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin, ja pykälät on laadittu 1970- ja 1980-lukujen tarpeisiin, hän perustelee tiedotteessa.

Työehtosopimusten uudistaminen on hänen mukaansa keskeinen tavoite, kun Teknologiateollisuuden työnantajat ry aloittaa syksyllä neuvottelut uusista valtakunnallisista työehtosopimuksista.

– Työehtosopimuksissa on paljon sekä palkansaajille että työnantajille tärkeitä pykäliä. Kaikkea ei tarvitse repiä auki, mutta kokonaisuutta on katsottava tämän päivän silmin ja haettava yhdessä toimivat ratkaisut.

Ruohoniemen mukaan maaliskuussa päätetty Teknologiateollisuus ry:n strategiamuutos ei tarkoittanut sitä, että yrityskohtaisen sopimisen valitsevat yritykset pääsevät uudistumisen polulle ja vanha tuttu valtakunnallinen sopiminen saa jäädä polkemaan paikalleen. Yritykset odottavat näyttöjä myös valtakunnantason neuvottelupöydistä.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n tavoitteena syksyn neuvotteluissa ovat vastuulliset työmarkkinasopimukset, jotka vahvistavat ja turvaavat vientiyritysten ja suomalaisen työn kilpailukykyä ja sitä kautta hyvää työllisyyttä. Keskeisenä tavoitteena on myös lisätä yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuuksia ja uudistaa työehtosopimuksia kokonaisuudessaan. Olennaista on myös turvata häiriötön ja vakaa toimintaympäristö.

– Kilpailukyvyn turvaaminen on työllisyydelle avainasia. Taloudessa menee nyt globaalisti lujaa, kun korona-aikana patoutunut kysyntä purkautuu, Ruohoniemi toteaa.

Hän tähdentää, että pidemmän ajan ennusteet kuitenkin kertovat, että Suomi siirtyy koronamyllerryksen jälkeen hitaan talouskasvun aikaan. Lisäksi Suomen Pankki arvioi, että nykytiedon valossa Suomen kilpailukyky on jälleen heikentymässä.

– Tässä tilanteessa tarvitaan malttia ja varovaisuutta.

Hän pitää paikallista sopimista tärkeänä osana kilpailukykyä. Korona-aika on tuonut jälleen esiin yritysten väliset suuret erot ja yrityskohtaisten ratkaisujen tarpeen.

– Teknologiateollisuuden sopimuksissa on enemmän paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kuin monilla muilla aloilla. Edelleen on kuitenkin tehtävää, jotta sopimukset loisivat parhaan mahdollisen perustan työpaikoilla tapahtuvalle sopimiselle.

Ruohoniemi pitää vientivetoista palkanmuodostusta välttämättömänä. Vientivetoisuudelle ei pidä hänen mielestään soittaa kuolinkelloja, vaikka neuvotteluja käydään nyt aiempaa hajautetummin.

– Vientivetoisuuden tarve ei ole vähentynyt. Vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan ja välillisesti 42 prosenttia Suomen kaikista työpaikoista, ja teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavat merkittävästi myös muilta aloilta tulevat kustannukset. On siis perusteltua, että kansainvälisessä kilpailussa toimiva vientiteollisuus asettaa jatkossakin raamit sille, kuinka paljon työvoimakustannukset voivat työmarkkinoilla nousta.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n tavoitteena on, että uudet työehtosopimukset syntyvät ilman työrauhahäiriöitä sekä ilman häiriöiden aiheuttamia kustannuksia ja mainehaittaa.

– Sama toive kohdistuu myös muille sopimusaloille, sillä verkostoimaisessa taloudessa häiriöiden vaikutukset leviäisivät laajalle.

Uutista päivitetty Ruohoniemen kommenteilla yleissitovuudesta.