Petteri Orpon (kok.) hallituskaudella julkisen terveydenhuollon onnistumisia on mitattu ensisijaisesti rahassa, harvemmin hoidon tuloksilla.

Käytännössä tämä on tarkoittanut synkkiä jatkokertomuksia hyvinvointialueiden talouskatastrofeista.

Samaan aikaan, tänäkin päivänä, potilaat saapuvat omin jaloin tai avustettuina omien alueidensa sote-keskuksiin ja saavat avun niihin lukemattomiin sairauksiin ja vaivoihin, jotka heillä on kannettavanaan.

Puhukaamme aluksi kuitenkin talouskriisistä.

LEIKKURI jyrää, mutta alijäämä kasvaa. Näin voisi luonnehtia Lapin hyvinvointialueen tämänhetkistä taloustilannetta.

Syksyn ensimmäisessä kokouksessaan aluevaltuusto päätti toistamiseen talouden sopeuttamisohjelman hyväksymisestä. Päätös syntyi äänin 37-20.

Ohjelma hyväksyttiin alun perin jo huhtikuussa, mutta päätöksestä tehtiin valitus hallinto-oikeuteen. Virallisena syynä tähän oli muun muassa päättäjien esteellisyyteen liittyvät epäselvyydet ja kokouksen kulkuun liittyneet muotoseikat.

Pohjimmiltaan valituksen voi katsoa kohdistuneen epäoikeudenmukaiseksi ja alueellisesti eriarvoistavaksi koettuun sopeuttamisohjelmaan, jossa palveluja keskitetään etenkin Rovaniemelle.

Monet Meri-Lapin aluevaltuutetut äänestivät sopeutusohjelmaa vastaan. Äänestys jakoi myös SDP:n valtuustoryhmää.

DEMARIT ovat kritisoineet sote-säästöjä muun muassa huterista vaikutusarvioista, palvelujen heikentämisestä ja asiakkaiden yhä pitenevistä välimatkoista niihin. Myös henkilöstön jaksaminen ja riittävyys on herättänyt huolta tilanteessa, jossa palveluja siirrellään paikasta toiseen.

Leikkausten ajoituskin on kyseenalaistettu.

SDP:n aluevaltuutettu Outi Rämö huomautti puheenvuorossaan, että maan hallitus kasvattaa omilla toimillaan asiakkaiden palvelutarvetta Lapin hyvinvointialueella samaan aikaan, kun palveluista säästetään.

Esimerkiksi lapsiperheisiin ja muihin heikossa asemassa oleviin kohdistuvat leikkaukset tulevat näkymään kysynnän kasvuna muun muassa sosiaalipalveluissa, Rämö muistutti.

Toisaalta säästöjä on pakko tehdä nopealla aikataululla, sillä muutoin Lapin alueellinen itsenäisyys sote-palveluissa on vaakalaudalla. Juuri tämän vuoksi moni äänesti sopeutusohjelman puolesta.

Lapin hyvinvointialueen on kerrottu olevan valtiovarainministeriön tarkkailulistalla.

Helsingin mustapukuisten virkamiesten varjot ulottuvat jo pohjoiseen.

LAPPIA repivän sopeutusohjelman talousvaikutukset näkyvät viiveellä. Joidenkin säästötoimien ja esimerkiksi ennaltaehkäiseviin palveluihin tehtyjen panostusten tuloksia voidaan joutua odottamaan vuosia.

Säästöjen hidas vaikuttavuus on johtanut entisestään heikentyneisiin talouslukuihin. Lapin hyvinvointialueen alijäämä on kasvamassa tänä vuonna aiemmin arvioidusta 70 miljoonasta 90 miljoonaan euroon.

Alijäämää on kasvattanut etenkin ostopalvelujen kustannusten nousu. Tämä näkyy erityisesti lastensuojelussa, missä sijoituksia kalliisiin vaativan sijaishuollon yksiköihin on aiempaa enemmän.

Sosiaalityöntekijöiden vuokrapalvelujen käyttö on lisääntynyt, vaikka vuokratyövoiman käyttöä on Lapin hyvinvointialueella muuten kyetty vähentämään. Vakituisten sosiaalityöntekijöiden paikkoja ei ole saatu täytettyä.

Kustannukset ovat nousseet myös vammaispalveluissa ja erikoissairaanhoidossa, jota Lapin hyvinvointialue on ostanut muilta hyvinvointialueilta, erityisesti Pohteelta ja HUSista. Molemmat ovat nostaneet hintojaan.

Lisäksi kustannuspiikkejä ovat aiheuttaneet kiinteistöjen vuokrien korotukset ja työterveyshuolto.

TALOUSKRIISIN ulkopuolella sote-asiat ovat pohjoisessa monin paikoin hyvällä mallilla.

Jos Lapin hyvinvointialueella nimettäisiin voittajia, ne löytyisivät hoitojonoista.

Lapin hyvinvointialue on erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyssä Suomen ykkönen. Perusterveydenhuollossa kahden viikon hoitotakuu toteutuu yli 90-prosenttisesti.

Hoitojonoja on kyetty purkamaan hoitotakuun mukaisesti myös suun terveydenhuollossa, mielenterveyspalveluissa ja kuntoutuksessa.

Asiakkaiden hoitoon pääsy jatkuu tehokkaana myös tulevaisuudessa – sikäli kun se riippuu Lapin hyvinvointialueesta.

Alueellisten ristiriitojen riepottelema aluevaltuusto on yhtä mieltä siitä, että pohjoisen edunvalvontaa on Orpon hallituksen suuntaan parannettava. Nyt Lapissa hoidetaan myös valtavia turistimääriä ilman erilliskorvauksia.

Aluevaltuustossa on käyty värikästä keskustelua myös siirtymätasauksista. Niitä Lappi maksaa hyvinvointialueista toiseksi eniten.

Helsingin virkamiehiltä odotetaan ratkaisuja rahoituksen valuvikoihin, pakkoliitos-puheiden sijaan.