-  Alkuvaiheessa tarkastellaan kautta 2025-2026, ja voi olla, että myöhemmin tulee toinen vaihe loppukautta koskien, hän sanoo STT:lle.

Ensi vuoden ja vuoden 2026 budjetoinnit ovat jo kovaa vauhtia valmisteilla, sillä suunnitelmat tehdään ja ohjelmat tilataan mediayhtiöissä vahvasti etupainotteisesti. Vuosi 2026 on yhtiön satavuotisjuhlavuosi, ja nyt siihen osuu yhteensä iso leikkaus, noin 50 miljoonaa euroa, arvonlisäveron noston ja indeksin leikkauksen vuoksi.

-  Kaikki toiminnot täytyy katsoa läpi kiinteistöistä matkustukseen ja ohjelmien sisältöjen tekemiseen ja toimintatapoihin. Digitaalisuus ja teknologia ylipäätään on jo muuttanut tapaa tehdä asioita eri tavalla kuin aikaisemmin. Nyt perataan, miten sitä voidaan tehdä entistä fiksummin.

-  Silloin lopetettiin yksi tv-kanava, myytiin muun muassa Iso Paja ja tehtiin muitakin kiinteistöratkaisuja, kilpailutettiin sopimuksia uusiksi ja vähennettiin 400 henkilötyövuotta.

YLEEN kohdistuvia säästötavoitteita lokakuusta asti työstänyt parlamentaarinen työryhmä sai viimein torstaina sovun aikaiseksi. Työryhmä esittää indeksijäädytyksiä vuosiksi 2025-2027 ja Ylen alennetun arvonlisäveron nostamista 10 prosentista 14 prosenttiin vuoden 2026 alusta alkaen.

Työryhmä ei esitä muutoksia Ylen lakisääteisiin tehtäviin, koska puolueiden kesken ei löytynyt asiasta yhteisymmärrystä.

Parlamentaarisen työryhmän tiedotustilaisuudessa neuvottelijat toivat esille omia suosikkejaan. Yksi painotti urheiluohjelmien merkitystä kansallisen yhteisöllisyyden lisääjänä, toinen ajankohtaisohjelmia ja uutisia ja kolmas lastenohjelmia.

-  Se kertoo siitä, miten rakas Yleisradio on suomalaisille. Mistään on vaikea luopua. Siksi tämä on kultavaa’alla tehtävä homma. Ei ole kiva suututtaa yleisöä ja kanta-asiakkaita ja ohjelmien suurkuluttajia, Ylä-Anttila sanoo.

Ylä-Anttila painottaa, että Yleisradio tekee ohjelmia yleisölle ja esimerkiksi urheilulla on Suomessa suuri yleisö. Hän arvioi, että yksinään kaupallisille viestimille urheilulähetyksistä vastaaminen olisi raskasta. Osana säästötoimia Yle pyrkii jakamaan kansainvälisiä oikeuksia vielä paremmin ja monimuotoisemmin kuin nykyisin. Nyt se on muun muassa hankkinut MTV:n kanssa jalkapallon MM-kisoja.

Yle hoitaa isoissa urheilukilpailuissa myös kansainvälistä kuvaa, mikä on Ylä-Anttilan mukaan merkittävä tulonlähde.

-  Nytkin Olympialaisten yleisurheilun kansainvälisestä kuvasignaalista vastasi Yle, ja pääohjaaja oli Yleltä. Yle hoitaa myös hiihtolajit talvikisoissa.

YLEN raskasta organisaatiota on kritisoitu jo vuosikausia. Ylä-Anttilan mukaan organisaation perkaaminen on jo aloitettu. Johtoryhmää on esimerkiksi pienennetty kahdella, ja yksi yksikkö lakkautetaan. Toisaalta raportointivelvoitteet lisääntyvät, ja sekin vaatii hallinnollisia resursseja.

-  Vaikka kaikki hallinnolliset tehtävät taloushallinnosta lakiin, henkilöstöhallintoon, viestintään, turvallisuuteen ja henkilöstön työterveyteen olisivat pois, ei silti oltaisi edes puolessakaan säästötavoitetta, Ylä-Anttila avaa mittakaavaa.

-  Hallintoa pitää tehdä fiksummin, mutta se ei ole taikasauva, jolla tämä yksin ratkeaisi.

Hän on hyvin tyytyväinen siihen, että työryhmän mietintö oli Liike Nytiä lukuun ottamatta parlamentaarisesti yksimielinen.

-  Olen iloinen siitä, että Yleisradion laaja tehtävä säilyi samalla tavalla kuin Ruotsissa, kun siellä parlamentti teki omaa Ruotsin toimilupakauden ehdotusta. Myös Ruotsissa kaikki puolueet olivat laajan tehtävän takana. Se on minusta hieno pohjoismainen malli.

Hän sanoo, että Ylen palveluiden hintaa veronmaksajaa kohti ei oikein voi pohjoismaisittain vertailla. Suomessa on kaksi kotimaista kieltä ja siksi vahva Svenska Yle. Lisäksi Suomessa on 18 maakuntaa, mikä vaatii huomattavasti enemmän alueellisia resursseja kuin esimerkiksi Tanskassa.

YHTENÄ tärkeänä Yleisradion tehtävänä työryhmä piti huoltovarmuutta. Se tarkoittaa Ylä-Anttilan mukaan muun muassa erilaisia varajärjestelmiä, joiden on koko ajan oltava myös käytössä, jotta ne kriisin sattuessa varmasti toimivat. Toimintaa on myös harjoiteltava jatkuvasti.

Tärkeintä on, että kriisin aikana suomalaiset saavat luotettavaa faktatietoa.

-  Kokemukset Ukrainan yleisradioyhtiöstä kertovat myös, että kun takana ovat pitkät sotavuodet tarvitaan lastenohjelmia, opetussisältöjä, kulttuuria, musiikkia. Ihmiset tarvitsevat myös lohtua osana huoltovarmuutta.

Yleisradio on STT:n asiakas.

Sanna Nikula / STT