Hän mainitsee esimerkkinä parturit ja kampaamot, joiden asiakkailla on vaihtoehtona, että he voivat jättää vaikkapa yhden asiakaskäynnin väliin.

-  Se ei ole sillä tavalla pakollista kuluttamista, tai se on sellaista, jossa kuluttajat voivat vähentää ostamismäärää, Brotherus sanoo STT:lle.

Myös Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen kertoo, että jos kuluttajat ovat taloudellisesti tiukilla, niin ensimmäiseksi karsitaan ei-välttämättömistä tuotteista ja palveluista.

Hallitus päätti alkuviikon kehysriihessään, että yleinen arvonlisäverokanta nostetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Muutoksen on määrä tulla voimaan jo tämän vuoden aikana. Alennettuja 14 ja 10 prosentin verokantoja muutos ei koske, joten esimerkiksi ruoan alv ei kiristy.

Kaikki yritykset eivät pysty siirtämään korotusta hintoihin, ainakaan täysimääräisesti.

-  Sitten se on sieltä yrittäjän katteesta pois, Brotherus sanoo.

Mikkosen mukaan historia on osoittanut, että arvonlisäveron nostot menevät hyvin läpi tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Sen sijaan arvonlisäveroon tehdyt alennukset eivät Mikkosen käsityksen mukaan ole siirtyneet hintoihin yhtä hyvin.

Aihetta on tutkittu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (nyk. Labore) tutkimuksessa. Siinä tarkasteltiin Suomessa vuosina 2007 ja 2012 toteutettuja kampaamo- ja parturialan alv-muutoksia. Tutkijat osoittivat, että arvonlisäveron alennukset siirtyvät hintoihin paljon heikommin kuin arvonlisäveron nostot.

MIKKOSEN mukaan voi olettaa, että kehysriihessä päätetty yleisen arvonlisäveron korotus siirtyy varsin hyvin tuotteiden ja palveluiden hintoihin.

-  Miten sitten kuluttajat reagoivat, riippuu varmaan monesta tekijästä. Itse kyllä odotan, että jonkin verran kulutuskin reagoi.

Mikkonen kertoo, että aiemmin ei ole nähty valtavan dramaattisia vaikutuksia tilanteissa, joissa arvonlisäveroa on korotettu. Arvonlisäveron nosto tuo hänen mukaansa jonkin verran painetta nostaa ensi vuoden ennustetta inflaatiosta ja alentaa ennustetta yksityisestä kulutuksesta.

Hallitus linjasi kehysriihessä myös 100 miljoonan euron leikkauksesta kotitalousvähennykseen. Brotheruksen mukaan saattaa käydä niin, että kuluttajat vähentävät palveluiden kysyntää kahden päätöksen eli arvonlisäveron korotuksen ja kotitalousvähennyksen pienentämisen yhteisvaikutuksena.

Hän tosin huomauttaa, ettei vielä ole kuultu, millä tavalla kotitalousvähennyksen leikkaus aiotaan toteutaa.

-  Kyllä siellä on tällaisia riskejä nähtävissä, mutta pitäisi nähdä vielä yksityiskohtia, miten tämä aiotaan toimeenpanna, Brotherus sanoo.

Yleisen alv-kannan piirissä on suuri määrä tuotteita ja palveluita, joten veronkorotuksella on laajat vaikutukset. Veronmaksajain Keskusliiton arvion mukaan alv-korotus nostaisi yleistä kuluttajahintojen tasoa noin 0,6 prosenttia, jos korotus menisi täysimääräisesti hintoihin.

Siitä huolimatta Brotherus ja Mikkonen kumpikin sanovat, että kuluttajien ostovoima on kasvamassa alv-korotuksesta huolimatta.

Mikkonen viittaa siihen, että ruoan hinnan ja korkotason ennakoidaan laskevan tänä vuonna, mikä toisi helpotusta suomalaisille kotitalouksille.

-  Onneksi on myös näitä tekijöitä, jotka menevät parempaan suuntaan, Mikkonen sanoo.

Iiro-Matti Nieminen/STT