-Mitään liiketoiminnallista tai juridista syytä valtionyhtiöiden hallintoneuvostoille ei ole. Hallintoneuvostot eivät tosiasiallisesti päätä mistään, vaan ovat vanha maan tapa, josta tulisi luopu”, Aalto-Setälä toteaa tiedotteessa.

– Olemme edustaja Aalto-Setälän kanssa istuneet turhautuneina vuoden Yleisradion hallintoneuvostossa. Päätösvaltaa ei ole eikä todellisia mahdollisuuksia valvoa yhtiön hallitusta. Kokouksissa esitellään mielellään katsojalukuja, mutta kun penäämme talouslukuja, niitä on vaikea saada, Päivärinta jatkaa.

Aalto-Setälä ja Päivärinta eivät usko, että kansanedustajista koostuvan hallintoneuvoston mahdollisuudet valvoa Ylen toimintaa, tehokkuutta ja avoimuutta lisääntyvät tarvittavalla tavalla, vaikka Ylen parlamentaarinen työryhmä niin linjasikin.

KANSANEDUSTAJIEN mukaan Yleisradion valvonta tulisi siirtää ulkopuoliselle ja riippumattomalle taholle. Sellainen voisi heidän tiedotteensa mukaan olla Traficom tai Kilpailu- ja kuluttajavirasto kuten Medialiittokin on esittänyt.

Edustajien mukaan hyvä hallintotapa eikä laki lähtökohtaisesti tunne tarvetta hallintoneuvostoille. Turhaa byrokratiaa ja kuluja on karsittava, silloinkin kun se osuu poliitikoihin itseensä.

– Vai onko muhkeapalkkainen hallintoneuvostotolppa liian iso kiusaus poliitikoille torjuttavaksi? he kysyvät.

Aalto-Setälän ja Päivärinnan mukaan omistajaohjaus kuuluu yhtiöiden hallituksille eikä hallintoneuvostoille, jotka eivät siihen todellisuudessa edes kykene. Yhtiöiden hallintoneuvostot käsittelevät pääasiassa julkista materiaalia ja varsinaiset päätökset tehdään hallituksissa. He katsovat, että poliitikoista koostuvilla hallintoneuvostoilla ei usein ole tarvittavaa osaamista ja perehtyneisyyttä yhtiöön tai toimialaan. Omistajaohjauksen kannalta keskeisin päätöksentekoelin on yhtiön hallitus, jonka jäseniksi tulee valita yhtiön ulkopuolisia asiantuntijoita ja ammattilaisia.

Kansanedustajat ovat jättäneet valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen asemasta kirjallisen kysymyksen.