Tiistaina alkaneeseen kaksipäiväiseen konferenssiin osallistuu 180 asiantuntijaa Naton jäsen- ja kumppanimaista, osaamiskeskuksista, EU:sta ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta sekä tutkijayhteisöistä.

Konferenssin tarkoituksena on tiivistää liittokunnan ennakointiyhteistyötä ja tukea puolustuskyvyn kehittämistä sekä jakaa kansallisia käytäntöjä. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan konferenssin isännöinti tukee Suomen omaa korkeatasoista kansallista ennakointikykyä.

Häkkänen nosti alkupuheenvuorossaan esiin Suomen turvallisuuspolitiikan nopean linjamuutoksen esimerkiksi tulevaisuuden suunnitteluun sisältyvistä “villeistä korteista” eli tapahtumista, jotka ovat hyvin epätodennäköisiä mutta silti mahdollisia.

Vaikka kansalaismielipide oli vahvasti liittymistä vastaan ja poliittinen keskustelu Natosta loisti poissaolollaan, puolustussuunnittelussa tähdättiin Häkkäsen mukaan kuitenkin Nato-yhteensopivuuteen jo 1990-luvulta alkaen. Tämä on hänen mukaansa hyvä esimerkki siitä, että käytännön suunnittelumekanismien pitää tarvittaessa mahdollistaa yllättävienkin poliittisten muutosten toteuttaminen.

NORFOLKISSA Yhdysvalloissa sijaitsevan Naton transformaatiojohtoportaan komentaja Philippe Lavigne korosti omassa puheenvuorossaan, ettei puolustusliitossa pyritä muutokseen sen itsensä vuoksi. Hänen mukaansa Naton pitää säilyttää etulyöntiasema mahdollisiin vastustajiin verrattua yhä monimutkaisemmassa ja epävarmemmassa maailmassa.

-  Käynnissä on kilpailu, jota meillä ei ole varaa hävitä, ranskalainen Lavigne kuvaili.

Hänen mukaansa tulevaisuuteen liittyvät pohdittavat asiat ovat hyvin erilaisia alkaen ilmastonmuutoksen vaikutuksista teknologian kehitykseen tietoverkoissa ja asejärjestelmien automaatiossa. Samalla tulevaisuuden visioiden pitää kuitenkin perustua todellisuuteen ja ehdotettujen toimenpiteiden olla tarvittaessa toteutettavissa.

Häkkänen linjasi konferenssivieraille Suomen ottavan vastuunsa liittolaisena vakavasti ja haluavan olla turvallisuuden tuottaja, ei kuluttuja. Hän myös kertoi, että Suomi on kyennyt tukemaan Ukrainaa suuren reserviläisarmeijansa varastoista konkreettisesti aseilla ja ammuksilla.

-  Emme ole julkaisseet yksityiskohtia antamastamme avusta, mutta voin vakuuttaa, että sillä on ollut haluttu vaikutus, Häkkänen kertoi.

Hänen mukaansa varastojen tasossa lähestytään nyt kuitenkin minimitasoa, eikä sen alle voida mennä vaarantamatta sekä Suomen omaa että Naton pohjoisen sivustan puolustuskykyä etulinjassa. Siksi avussa ollaan siirtymässä varastojen verottamisesta kohti puolustusteollisuuden suurempaa osallistumista.

-  Nämä investoinnit mahdollistavat sekä Ukrainan tukemisen että omien varastojemme täydentämisen, Häkkänen sanoi.

Niilo Simojoki / STT

Uutista päivitetty ja täydennetty kauttaaltaan klo 11.03 konferenssin alkamisella ja puheilla.