Kotimaa
4.4.2026 10:11 ・ Päivitetty: 4.4.2026 10:11
Kanervan rooli yllätti dopingpaljastuksen tehneen Johanna Aatsalon – ”Moni on spekuloinut, että minut uhrattiin”
Ilkka Kanerva kertoi STT:n ex-päätoimittajalle Kari Väisäselle Trondheimin 1997 MM-kisoissa suomalaishiihtäjälle tehdystä verenlaskusta.
STT:llä vuoden 1998 alun dopinguutisen kirjoittanut Johanna Aatsalo sanoo, ettei hän tiennyt, että edesmennyt kokoomuspoliitikko Ilkka Kanerva oli Väisäsen lähde.
- En ole aikaisemmin tiennyt tästä asiasta, Aatsalo kertoo STT:lle.
STT uutisoi tammikuussa 1998, että hiihtäjä Jari Räsäselle oli myyty varastettua kasvuhormonia ja onnistuneen kokeilun jälkeen Hiihtoliiton johto kiinnostui aineesta.
Uutinen johti oikeudenkäyntiin, jonka päätteeksi Väisänen ja Aatsalo tuomittiin sakkoihin ja STT vahingonkorvauksiin.
Tällä viikolla on uutisoitu, että Väisänen kuuli Räsäselle Trondheimin vuoden 1997 MM-kisoissa tehdystä verenlaskusta Kanervalta. Tämä vaikutti osaltaan siihen, että Väisänen päätti päätoimittajana hyväksyä STT:n dopinguutisen julkaisemisen.
Asiasta uutisoivat ensin Keskisuomalainen-konsernin mediat.
Moni on spekuloinut, että minut uhrattiin, jotta kaikki ei paljastu.
Aatsalo sanoo, että hänellä oli omat lähteensä ja Väisäsellä omansa. Aatsalo ei kommentoi, kertoiko Väisänen hänelle, millaisia lähteitä tällä oli.
- Nyt kun Kanerva on paljastettu, niin mielestäni se tuo totta kai lisää luotettavuutta Karin käyttämiin lähteisiin.
Kanerva vaikutti politiikan lisäksi pitkään useissa urheilujärjestöjen luottamustehtävissä.
OLISIKO Aatsalo toivonut, että Kanerva olisi kertonut julkisesti tiedoistaan?
- Totta kai. Nythän tämä näyttäytyy sellaisena, että aika moni ihminen on tiennyt tästä, mutta he ovat jääneet sitten syystä tai toisesta niin sanotusti kentän laidalle katsomaan.
Hän ei voi olla miettimättä, ovatko asioista tienneet katsoneet, kauanko Aatsalon pokka pitää.
- Moni on spekuloinut, että minut uhrattiin, jotta kaikki ei paljastu.
LAHDEN MM-kisoissa vuonna 2001 nimekäs joukko suomalaisia maajoukkuehiihtäjiä kärysi dopingista.
STT:n dopinguutisen jälkipyykkiä pestiin uudestaan oikeudessa 2010-luvulla. Tällöin puntaroitiin, olivatko uutisoinnista korvauksia vaatineet puhuneet totta alkuperäisessä oikeudenkäynnissä.
Jari Räsänen sekä entinen päävalmentaja ja lajipäällikkö Pekka Vähäsöyrinki saivat hovioikeudessa 2012 ehdolliset vankeusrangaistukset törkeästä petoksesta, koska he olivat erehdyttäneet tuomioistuimia saadakseen taloudellista hyötyä.
Petosoikeudenkäynti johti vielä yhteen oikeudenkäyntiin, jossa Vähäsöyringin oikeudessa todistajikseen nimeämät entiset hiihtäjät Harri Kirvesniemi, Jari Isometsä ja Janne Immonen tuomittiin perättömästä lausumasta tuomioistuimessa ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.
AATSALO pitää kiinni omien lähteidensä lähdesuojasta. STT kysyi Aatsalolta, tuleeko joskus vielä aika, jolloin Aatsalo voisi harkita lähteidensä paljastamista.
- En usko, koska sittenhän se tarkoittaisi sitä, etteivät ihmiset uskalla paljastaa yhteiskunnassa olevia epäoikeudenmukaisuuksia tai epäkohtia tai vakavia väärinkäytöksiä yrityselämässä tai missä tahansa.
- Siitä voi olla heille erittäin vakavia seuraamuksia: voi menettää oman työpaikkansa, voi menettää perheensä, voi menettää pahimmassa tapauksessa elämänsä.
Siksi Aatsalo haluaa pitää lähdesuojasta kiinni, vaikka sanookin, että hänen oma elämänsä olisi varmaan ollut aika paljon helpompaa, jos hän olisi paljastanut lähteitään.
- Sitä hintaa olen tässä vuosien varrella kovasti maksanut.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
