Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Kansallispuisto Porkkalaan, ilmastonsuojelusta uutta työtä: neljä pilaria SDP:n uudistuvan talouden ohjelmalle

Kun Suomeen perustettiin ensimmäiset kansallispuistot vuonna 1938, Porkkala (Träskö) kuului niiden joukkoon. Kansallispuisto kuitenkin lakkautettiin, kun alue vuokrattiin Neuvostoliitolle 1944.

Timo Harakka

Kuten jokainen lintuharrastaja tietää, Porkkala on luonto- ja virkistysarvoltaan kansallispuiston tasoinen luontokokonaisuus. Selvitysten mukaan Suomessa on selkeä vajaus merellisistä suojelualueista. Etelä-Suomessa luontomatkailukohteilla olisi paljon nykyistä enemmän kysyntää. Porkkalanniemeen on Helsingin keskustasta sama matka kuin Nuuksioon. Kirkkonummea voisi kummasti elävöittää aasialaisten turistien virta.

Näin lukee SDP:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa 2019, jonka kokoamista olen saanut johtaa. Valtiovarain varjoministerin vastuiden mukavimpia puolia on osoittaa määrärahat uuteen kansallispuistoon. Vaikka vielä on kyse Monopoli-rahoista, vakaa tarkoitus on tehdä visiosta totta, kunhan vaalivoitto vie meidät vetämään seuraavaa hallitusta. Luonnonsuojelu, kiertotalous, kestävä verotus sekä ilmastoystävällinen infra ovat ne neljä nurkkakiveä, joille seuraava hallitus rakentaa menestyvän Suomen ohjelman. Ja se on jälleen meidän tehtävä.

Sosialidemokraattien aloitteesta perustettiin ympäristöministeriö vuonna 1983, ja ensimmäiset ministerit tulivat puolueemme riveistä. Reilut 30 vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, jossa jälleen työväki ja työväenliike on avainroolissa. Maailmaa ei muuteta Davosin eliittikokouksissa, vaan satojen miljoonien tavallisten ihmisten on yhteisvoimin käännettävä suunta paremmaksi.

Seuraavan hallituksen on syytä lisätä kunnianhimoa luonnon- ja ympäristönsuojelussa. Ennen kaikkea on luotava ympäristöratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä reippaasti, mutta eivät ahdista kansalaisten arkea, varsinkaan vähävaraisten suomalaisten. Henkilökohtaisesta moralisoinnista ei ole kuin haittaa. Miten se onnistuu? Vähentämällä sekä teollisuuden että liikenteen päästöjä. Fossiilisen energian kulutusta ei pidä tukea, vaan palkita puhtaita, säästäviä, tehostavia innovaatioita. Suomalainen uusiutuva teollisuus voi tarjota ratkaisuja maailman pahimpiin ongelmiin: puhdistaa megakaupunkien ilmansaasteita, auttaa veden ja viemäröinnin vaikeuksissa sekä hallita ja vähentää jätteiden vyöryä.

Seuraava hallitus valitsee biotaloutta kunnianhimoisemman ohjelman: kiertotalouden. Kaikki kunnia metsiemme hyödyntämiselle, mutta siitä ei ole vientituotteeksi aavikkomaihin, joissa puuta ei ole. Sen sijaan kiertotalous – ja jätteen hyödyntämisessä jo maailmanluokan konepajateollisuus – on vahva ja vahvistuva vientituote. Koko teollisuus voi päästä samaan kuin Neste, joka tuottaa miljardi euroa voittoa joka vuosi ja siitä suurimman osan biopolttoaineista. Joka kerta, kun päästörajoja tiukennetaan tai ympäristöveroja korotetaan, suomalainen yhtiö voittaa.  Sitra on laskenut, että kiertotalous voi tuoda kansantuotteeseen yli kahden miljardin lisän 10 vuoden päästä, ja jopa 70 000 uutta työpaikkaa. Perinteisiä haalarihommia.

Samalla kun pelastamme planeetan, luomme Suomeen työtä ja uskoa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen.

Muovi, kaikissa muodoissaan, todistaa ihmiskunnan innovaatiokykyä. Samalla mikromuovit murhaavat maailman meret. On ennustettu, että vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kalaa. Joka vuosi meriin kulkeutuu miljoonia tonneja muovijätettä, josta peräti 95 prosenttia on kertakäyttökamaa. Niinpä EU-komissio kielsi ensi hätään muoviset kerta-aterimet, joista kertyy suuri valtaosa rannoille päätyvästä jätteestä. Seuraavaksi on päästävä eroon mikromuoveista, jotka tukehduttavat vesieläimiä. On häpeällistä, että muovinkeräys on Suomessa ja jopa pääkaupunkiseudulla niin huonolla tolalla. Hankin pihaamme oman muovinkeräysastian vuodenvaihteessa, ja hämmästyin, miten nopeasti keltainen pönttö täyttyy. Muovi pitää voida palauttaa kauppoihin kuten pahvi, paperi, lasi ja muu kierrätettävä materiaali – mutta kierrätyspisteet ovat Uudellamaalla harvassa ja piilossa.

Tätä menoa emme pääse EU:n tavoitteeseen kierrättää 2025 puolet muovipakkausjätteestä. Nykyiset keräysmäärät pitäisi kolminkertaistaa, samalla kun tietenkin pakkausmääriä pitäisi vähentää. Kierrätyskelvotonta pakkausmuovia, eli mustaa muovia, ei voi enää sallia. Suomalaiselle uusiutuvalle metsäteollisuudelle avautuu upea tilaisuus tarjota biopohjaisia, kestäviä, mutta hajoavia vaihtoehtoja ennen kaikkea ruokapakkauksiin. Jälleen kerran todistetaan, että tiukemmat ympäristönormit tuovat työtä ja vientituloja Suomeen – kunhan suuntaamme osaamisen oikein.

Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää kannustaa paikallista muovinkeräystä, tukea maanlaajuista muovinkierrätystä ja luoda painetta EU-tason sitoumuksiin, veroihin ja maksuihin. Globaali muovisopimus on välttämätön, jotta Aasian kehittyvien maiden roskavyöry saadaan kuriin. Tavoitteena ei ole vain muovin verotus, vaan se, että kaikkien tuotteiden ja palveluiden ilmastokuormitus heijastuu niiden hintoihin. SDP:n vero-ohjelmassa, jota olen myös saanut vetää, esitetään kunnianhimoiseksi tavoitteeksemme kestävän kehityksen arvonlisävero.

Kun puhutaan liikenteen päästövähennyksistä, keskitytään liiaksi autojen käyttövoimaan. Sähköautojen määrää on toki lisättävä, samoin biokaasulla kulkevien. SDP:n vaatimuksesta parlamentaarinen työryhmä päätyi myös kaasuautojen, ei vain sähköautojen tukeen. Bioetanoliakin sopii suosia. Kuitenkin autojen määrää olisi syytä vähentää. Joukkoliikennettä on parannettava ihan kaikkialla, mutta myös yhteiskäyttöautot ja monia kyytimuotoja yhdistelevät liikkumispalvelut on tehtävä houkuttelevammiksi. Liikenteen verotus on mietittävä uusiksi kokonaisuutena.

Nopeat raiteet ovat seuraavan ja sitäkin seuraavan hallituksen suuria investointeja. Tunnin juna Helsingistä Turkuun liittäisi Salon ja Lohjan kumpaankin suurkaupunkiin, ja samalla Espoon kaupunkirata tiivistää Kauklahden ja Leppävaaran väliä. Pääraiteen remontti lähentäisi Tampereen pääkaupunkiin ja itäsuuntaa suunnitellaan. Nopeat raiteet mahdollistavat SDP:n vision Uudenmaan kestävästä kasvusta ja laadukkaasta asumisesta. Uusimaa on Suomen moottori: Uudenmaan kasvu mahdollistaa muun Suomen menestyksen. Kun panostetaan työssäkäynnin infraan, keskipalkkaiset perheet voivat asua kohtuuhintaisesti ja väljästi pääkaupungin tuntumassa. Työntekijät voivat tulla muualta Suomesta lähemmäs työpaikkoja, kun päivittäiset matkat taittuvat nopeasti ja ympäristöystävällisesti.

Kestävän kasvun ratkaisut parantavat elämisen laatua, tuovat työtä ja suojelevat ilmastoa. Näille neljälle pilarille on hyvä rakentaa seuraavan hallituksen ohjelmaa – uudistuvan talouden tiekarttaa.

Kirjoittaja on istuva kansanedustaja sekä eduskuntavaaliehdokas.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE