Ahvenanmaan puolustuspoliittinen erityisasema on puhuttanut mediassa säännöllisin väliajoin siitä asti, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022 Ukrainaan.

Tällä viikolla Ahvenanmaa on taas valokeilassa, kun presidentti Alexander Stubb vierailee tiistaina maakunnassa ensimmäistä kertaa presidenttinä.

- Minä olen erittäin iloinen siitä, että presidentti Stubb ja Suzanne Innes-Stubb tulevat Ahvenanmaalle näin aikaisessa vaiheessa presidenttikautta, ja uskon koko Ahvenanmaan jakavan tämän mielipiteen, kansanedustaja Mats Löfström (r.) hehkuttaa STT:lle.

Presidentti Stubb tutustuu vierailulla Ahvenanmaan itsehallintoon sekä tapaa Ahvenanmaan maakunnan edustajia. Lisäksi presidenttipari tapaa kansalaisia Maarianhaminan torilla ja vierailee Kastelholman linnassa.

Suzanne Innes-Stubbilla on erillisohjelmaa presidenttiparin yhteisen ohjelman lisäksi. Erillisohjelmaan kuuluu muun muassa vierailu Maarianhaminassa sijaitsevassa Ahvenanmaan Merenkulkumuseossa.

AHVENANMAA on ollut demilitarisoitu vuodesta 1856, ja vuonna 1921 demilitarisointi vahvistettiin. Demilitarisointi tarkoittaa, että sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua eikä saaria saa linnoittaa. Saarella ei näin ollen ole varuskuntaa. Ahvenanmaa on valtiosopimuksella myös neutralisoitu, eli saaristo on konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella. Suomen velvollisuutena on siten sodassa puolustaa Ahvenanmaata ja pitää se konfliktin ulkopuolella.

Löfströmin mukaan ahvenanmaalaisten näkemykset omasta puolustuksestaan eivät ole varsinaisesti muuttuneet, vaikka puolustukseen liittyvät kysymykset ovatkin nyt enemmän tapetilla kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Aivan kuten Manner-Suomessakin.

Se, mikä Löfströmin mielestä on muuttunut, on ymmärryksemme turvallisuuden käsitteestä.

- Valmiustilaan liittyvät ja puolustukselliset kysymykset ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Mutta se, mikä on muuttunut, on koko hybridikäsite. Me tarvitsemme myös muunlaista varautumista ja joustavuutta kuin vain suoraa sotilaallista puolustusta, Löfström sanoo.

Tällä Löfström tarkoittaa esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin suojelemista ja kyberhyökkäyksiin varautumista.

LÖFSTRÖM kertoo, että Ahvenanmaalla keskustellaan puolustus- ja turvallisuuskysymyksistä aiempaa enemmän. Maakunnassa on myös halua osallistua enemmän alueen turvallisuuden edistämiseen, kuitenkin kansainvälisten sopimusten puitteissa.

– Olemme myös nähneet, että yhä useammat ahvenanmaalaiset ovat lähteneet Manner-Suomeen vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen, joten voidaan nähdä, että ahvenanmaalaisilla on ollut halu ja huoli tehdä enemmän (puolustuksen eteen).

Ahvenanmaalaiset eivät ole asevelvollisia, mutta voivat suorittaa asepalveluksen vapaaehtoisesti Uudenmaan prikaatissa.

DEMILITARISOINNIN purkamista Löfström ei kannata. Hän perustelee kantaansa sillä, että purkaminen tarkoittaisi kansainvälisestä oikeudesta poikkeamista.

- Haluan korostaa, että demilitarisointi ei tarkoita sitä, että Ahvenanmaa olisi ilman puolustusta, Löfström sanoo.

Tällä Löfström viittaa siihen, että demilitarisointisopimus antaa Suomen Puolustusvoimille valmiudet puolustaa Ahvenanmaata sodan aikana. Suomen Ilmavoimilla on myös normaalitilanteissa mahdollisuus lentää Ahvenanmaan ilmatilassa, toisin kuin muiden maiden ilmavoimilla.

Ulkoministeriön viime vuonna Ahvenanmaan kansainvälisestä erityisasemasta ja Venäjän Maarianhaminan-konsulinvirastoon liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä tekemän selvityksen mukaan Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimuksen irtisanominen ei näytä mahdolliselta.

Selvityksessä todettiin myös, että valtiosopimusoikeus ei nykyoloissa tarjoa oikeudellisesti varmaa ja riidatonta keinoa Venäjän konsulaatin sulkemiseksi.

Vaatimukset Venäjän Maarianhaminan-konsulinviraston sulkemisesta ovat voimistuneet Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Maarianhaminassa sijaitsevalla Venäjän konsulaatilla on Ahvenanmaan demilitarisoinnin suhteen erityisasema, sillä diplomaattisen edustamisen ohella se valvoo Ahvenanmaan aseettomuutta.

STUBBIN alkukausi presidenttinä saa Löfströmiltä kiitosta. Löfström kehuu erityisesti Stubbin laajoja kansainvälisiä verkostoja.

- Hän on kansainvälisen politiikan rokkitähti. Yhtenä iltana hän on Ranskan televisiossa, seuraavana Italian televisiossa, CNN:llä tai BBC:llä.

Löfströmin mukaan Suomen kaltaiselle maalle on tärkeää, että suomalaisista poliitikoista ollaan ulkomailla kiinnostuneita.

- Hän on erittäin supliikki viestinnässään, mikä on etu koko Suomelle, erityisesti näinä turvallisuuspoliittisina aikoina, joita me elämme. Kymmenen pistettä kymmenestä!

STT / Frida Ahonen

Korjattu 13.8 kello 9.49: Uutisessa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Suzanne-Innes Stubb osallistuisi myös Ahvenanmaan maakunnan edustajien tapaamiseen. Innes-Stubbilla on tapaamisen aikana omaa erillisohjelmaa. Täydennetty tiedolla Innes-Stubbin erillisohjelmasta. Juttuun täsmennetty myös demilitarisoinnin ajankohtaa ja lisätty lähdelinkki.