Eloranta kysyy kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä, jotta jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle turvataan oikeus tarpeenmukaisiin laadukkaisiin ammattimaisesti tuotettuihin oppimateriaaleihin. Elorannan mukaan oppilailla ja opiskelijoilla tulisi olla halutessaan oikeus myös paperisiin kirjoihin.

– Vaikka oppimateriaalit muodostavat vain pienen murto-osan, noin yhden prosentin, koulunkäynnin kokonaiskustannuksista, ei kaikilla koululaisilla ole oppi- ja harjoituskirjoja kaikissa lukuaineissa. On hyvä, että päätösvalta sen suhteen, mitä oppikirjoja opettaja käyttää, on opettajalla itsellään. Tulisi silti varmistaa, että kouluilla on riittävä rahoitus hankkia jokaiselle oppilaalle koulu- ja harjoituskirjat kaikkiin lukuaineisiin. Koulujen välillä on tässä suuria eroja, ja oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuus ei toteudu, Eloranta toteaa tiedotteessaan.

ELORANTA nostaa esiin Ruotsissa tänä vuonna toteutetun koululain uudistuksen, jolla haluttiin varmistaa opetuksessa käytettyjen oppimateriaalien laatu.

Eloranta korostaa paperisten oppimateriaalien tarvetta myös toisella asteella.

– Toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden myötä – jota hallitus ei toivottavasti aio kuitenkaan supistaa – on iso osa koulutuksen järjestäjistä päättänyt tarjota opiskelijoille ainoastaan sähköiset oppimateriaalit muun muassa raha- ja tilasyistä. Lukiolaiset kertoivat arjestaan, että pahimmillaan sähköisten oppimateriaalien vuoksi lukiolainen joutuu heti lukion alussa päättämään, mitkä oppiaineet haluaa kirjoittaa ylioppilaskokeessa, jotta saa pidempiaikaisen lisenssin tiettyyn oppimateriaaliin. Sähköiset materiaalit eivät myöskään sovi jokaiselle: moni koki niiden käytön lisäävän silmien rasitusta ja keskittymishaasteita sekä vaikuttavan yöuniin ja huonontavan ergonomiaa. Opiskelijoilla tulee olla oikeus painettuun oppimateriaaliin myös toisella asteella, Eloranta vaatii tiedotteessaan.