Väätäinen kertaa tiedotteessaan, että mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy, miksi työikäiset ovat pois töistä. Työntekijät, erityisesti nuoret, kokevat jopa työpahoinvointia, hän luonnehtii. Työpahoinvointi työpaikoilla näkyy työkyvyttömyytenä, sairauspoissaoloina, sitoutumisen puutteena ja ennenaikaisina eläköitymisinä, hän listaa.

– Miksi työpahoinvointiin ei puututa työpaikoilla? Suomessa henkilöstöjohtamisen osaaminen on puutteellista. Toki on työpaikkoja, joissa henkilöstöjohtaminen osataan ja ymmärretään sen merkitys, mutta jotakin on pahasti pielessä johtamisessa, jos työntekijöiden työpahoinvointi lisääntyy vuosi vuodelta, perheterapeutti, kansanedustaja Tuula Väätäinen sanoo tiedotteessa.

Väätäinen huomauttaa, että johtamisella on suuri merkitys paremman työelämän mahdollistamisessa. Työolobarometrin mukaan vaikuttamismahdollisuudet ja oman osaamisen kasvattaminen työssä ovat kehittyneet vain ylemmillä toimihenkilöillä.

Väätäisen mukaan työpahoinvoinnin kustannukset vuositasolla vaihtelevat 25 miljardista eurosta noin 40 miljardiin riippuen käytettävästä laskentatavasta. Vertailun vuoksi, Suomen valtion budjetti on noin 80 miljardin euron suuruinen.

Työllisyys on tällä hallituskaudella noussut historiallisen korkealle ja Suomessa on työvoimapula. On löydettävä keinoja, joilla työtä voidaan räätälöidä erilaisille ihmisille sopivaksi. Työssä jaksaminen on kriittinen kysymys myös talouskasvulle. Työuupumuksen torjunta hyödyttää kaikkia, sekä työntekijöitä että työnantajia.

– Mielestäni työpahoinvoinnin kitkeminen työpaikoilta on konkreettinen keino saada aikaan kasvua ja päästä 80 prosentin työllisyystavoitteeseen. Työhyvinvoinnin parantaminen työpaikoilla on niin työntekijän kuin työnantajankin etu. Työhyvinvointi on inhimillinen tuottavuustekijä, Väätäinen linjaa.