Asell antaa kiitosta opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän eilen julkaisemalle Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää –raportille. Se on hänestä ansiokas katsaus siihen, mitä Suomessa olisi hyvä tehdä toisin, jotta ihmisten hyvinvointia edistettäisiin jatkossa paremmin.

Asell huomauttaa tiedotteessaan, että sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut ennaltaehkäisevien toimien lisääminen uusilla hyvinvointialueilla, mutta tässä yhteydessä ei mainita sanallakaan liikuntaa.

– On huolestuttavaa, että keskeinen ennaltaehkäisevä toimi ei näy tavoitteissa eikä myöskään valtakunnallisten tavoitteiden toteutusta mittaavissa kriteereissä. On toki ollut selvää, että vastuu liikuntatoiminnan järjestämisessä jäi kunnille. Silti yhtymäpinta hyvinvoinnin edistämisessä on selvä – tarvitsemme esimerkiksi toimivia liikunnan palveluketjuja, Asell sanoo.

– Monella hyvinvointialueella tehdään onnistunutta yhteistyötä kuntien kanssa liikunnan palveluketjujen osalta. Tämä ei kuitenkaan saisi jäädä vain yksittäisten alueiden onnistumisiksi vaan palveluketjut on tärkeä saada toimimaan laajemmin kaikkialla Suomessa, Asell sanoo.

KULTTUURIN ja liikunnan hyvinvointivaikutuksia selvittäneen työryhmän mielestä valtion ohjausjärjestelmää tulee uudistaa ottamalla käyttöön ilmiöpohjainen budjetointi. Myös hallitusohjelma on rakennettu ilmiöpohjaisesti. Työryhmän mukaan ilmiöpohjainen toimintatapa ei välity projekti- ja hanketason toimintaan ilman budjettirakenteen uudistamista.

– Tarvitsemme edelleen suoraa rahoitusta liikunnalle ja kulttuurille, mutta pelkkä siiloutunut rahoitusjärjestelmä ei ole enää nykypäivää, Asell sanoo.

Asell toteaa tiedotteessa, että ilmiöpohjaista budjetointia onkin kokeiltu tällä vaalikaudella muiden toimien yhteydessä.

– Nyt sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi yhdistämällä hajallaan olevat ennaltaehkäisevän hyvinvointipolitiikan voimavarat ja niiden ohjaus.

Asell pitää myös kannatettavana raportin ehdotusta liikunta- ja kulttuurireseptien käyttöönotosta. Hän katsoo, että tässä voitaisiin hyödyntää SDP:n mallia hyvinvointipysäkistä.

– Ajatuksena on, että täysi-ikäiset suomalaiset kutsuttaisiin kahden vuoden välein terveystarkastukseen. Niissä käytäisiin läpi fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekä henkilön erilaiset riskitekijät perimässä tai elintavoissa. Tarvittaessa pysäkillä käyneet henkilöt ohjataan jatkotutkimuksiin tai muiden palveluiden piiriin, kuten liikuntaneuvontaan, hän taustoittaa SDP:n avausta.

ASELL painottaa, että liikunnan ja kulttuurin rahoitus on turvattava jatkossakin, kun aiemin pitkälti rahapelitoiminnan voitoista rahoituksensa saanut sektori siirtyy yleiskatteellisen valtion budjetin puolelta rahoitettaviksi.

– On tärkeää, että molempien rahoitus turvataan siirtymäkaudella ja sen jälkeenkin. Kannatan sitä, että rahoituskohteiden tulosohjauksessa painotetaan kaikkien kansalaisten hyvinvointia ja ennaltaehkäisevän toiminnan roolia. Näin esitetään myös OKM:n raportissa, hän sanoo.

Asell huomauttaa, että Suomessa on käynnissä monta tärkeää liikunnan kansallista ohjelmaa, joiden jatko on syytä turvata. Hänen mukaansa SDP on valmis jatkamaan Liikkuvat -ohjelman rahoitusta sekä tekemään harrastamisen Suomen mallista pysyvän.

– Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus mielekkääseen harrastukseen. Harrastuksen tuominen osaksi koulupäivää harrastamisen Suomen mallin avulla helpottaa merkittävästi perheiden kiireistä arkea, Asell sanoo.

Harrastamisen Suomen mallia on Marko Asellin mukaan tärkeää kehittää niin, että jatkossa eri toimijoiden, kuten seurojen, on mahdollista toimia aitoina kumppaneina kunnille toiminnan järjestämisessä.