Lehden mukaan virkamiesten kertomukset maalaavat kuvan ministeriöstä, jolla on vaikeuksia suoriutua kunnolla edes perustehtävästään. Töitä on kertakaikkiaan liikaa ja johtamisen ote on tempoileva. Monia lakihankkeita on jouduttu keskeyttämään.

Haastateltavien mielestä virkamiesjohto ei usein kunnioita asiantuntijoidensa näkemyksiä siitä, millaisia rajoitteita esimerkiksi EU-oikeus ja perustuslaki lainsäädännölle asettavat. Asioista sovitaan poliitikkojen kanssa virkamiesten tietämättä, minkä takia lainvalmistelun aikataulut voivat olla kohtuuttomia.

Yli kaksikymmentä vuotta STM:n virkamiehenä toiminut Pia Liisa-Heiliö sanoo Helsingin Sanomille, että ministeriön johdolta on ”täysin hukassa”, mitä tarkoittaa hyvä lainsäädännön valmisteluprosessi.

– Nyt täytyy realistisesti pohtia, mistä tällainen voi johtua, mikä liittyy toisiinsa ja mikä ei – organisaatiouudistus, hallitusohjelma tai jotain siihen liittyvää, ministeri Pirkko Mattila sanoi HS:lle.

Mattilan mukaan ministeriössä täytyy pohtia tarvetta lainvalmistelua koordinoivalle lainsäädäntöjohtajalle. Sellaista toivoivat myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) ja useat HS:n haastattelemat virkamiehet.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitkäaikainen jäsen, SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljunen sanoo Demokraatille, ettei juurikaan yllättynyt Helsingin Sanomien uutisesta.

– Ongelmat ovat näkyneet, sillä eduskuntaan on tullut poikkeuksellisen paljon puutteellisesti valmisteltuja lakiesityksiä. Niihin on jouduttu puuttumaan ja on tarvittu lisäinformaatiota ja -tietoa.

– Sitten on näkynyt valitettavasti myös siinä, että osa pätevistä ja hyvistä työntekijöistä on siirtynyt muihin tehtäviin eivätkä he ole halunneet jatkaa töitään sosiaali- ja terveysministeriössä. Ihmiset ovat väsyneitä ja uupuneita, johtaminen ei ole toiminut, Kiljunen kommentoi.

Kellä sitten on vastuu sosiaali- ja terveysministeriön vaikeuksista. Kiljusen mukaan sosiaali- ja terveysministerillä on oma roolinsa ja kansliapäälliköllä, joka johtaa operatiivista toimintaa.

– Ymmärtääkseni virkamiehet ovat viestittäneet, että poliittinen ohjaus kansliapäällikön rinnalla on aiheuttanut sen, että asioiden käsitteleminen ministeriössä on vaikeaa. Näitä viestejä on tullut viimeisten vuosien aikana.

Kiljunen edustaa oppositiopuolue SDP:tä. Oppositiosta on vaikea vaikuttaa ministeriön ongelmiin, koska oppositiosta ministeriötä ei johdeta. Jotakin on kuitenkin yritetty.

– Kun valiokunnassa oli sote-uudistus, esitimme, että valiokunta olisi kiinnittänyt huomiota huonoon valmisteluun ja lain sisällölliseen laatuun. Hallituspuolueet eivät yhtyneet tähän näkemykseen, minkä takia se ei saanut sitten tukea koko valiokunnassa.

Millaisia johtopäätöksiä ministeriön poliittisen ja virkamiesjohdon pitäisi tehdä?

– Vähintään pitäisi tunnustaa se, että johtaminen ei toimi ja lähteä arvioimaan sitä, mitä pitäisi organisaatiossa tehdä ja omia toimintakäytänteitä ehkä muuttaa, Anneli Kiljunen sanoo ja hämmästelee sitä, että kansliapäällikkö on kiistänyt väitteet virkamiesjohdon epäonnistumisesta.

Kiljunen toteaa, ettei ole omalla 16 vuoden kansanedustajan urallaan nähnyt ministeriössä vastaavaa vaikeaa tilannetta.

Kiljunen on päivittänyt asiasta myös Facebookissa: