Kansanedustaja tyrmistyi lehtiväitteistä: Työmatkaan 3 h ja sitten kilometrikorvauksetkin pois! – ”Hallitus vastaantulijoiden kaistalla”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja, eduskunnan autokerhon puheenjohtaja Mika Kari pitää Kauppalehden julkaisemia tietoja hallituksen liikenneuudistuksesta osin huolestuttavina.

– Mikäli Kauppalehden saamat tiedot pitävät paikkansa, vaikuttaa sille, että hallitus on tekemässä rajuja toimia, joilla on suuri vaikutus etenkin haja-asutusalueella ja ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvien suomalaisten työssäkäyntiin.

– Suomessa oli Trafin mukaan viime vuonna yli 2 600 000 henkilöautoa. Monelle suomalaiselle auto ei ole luksushyödyke, vaan se on ainoa väline, jolla pääsee töihin ja kauppaan. Julkista liikennettä pitää kehittää, mutta kaikkialla sille ei ole samanlaisia edellytyksiä.

– Hallitus on todennut moneen otteeseen haluavansa parantaa suomalaisten työllisyysastetta. Hallituksen tavoite vaan näyttää ajautuneen vastaantulijoiden kaistalle, kun ensin pidennetään työttömälle työnhakijalle sopiva työmatka-aika kolmeen tuntiin ja nyt perään oltaisiin viemässä näiltä samoilta pitkänmatkankulkijoilta myös kilometrikorvaukset.

Kari toivoo hallituksen julkaisevan pikaisesti liikenneuudistusta koskevat suunnitelmansa.

– Tämä esitys pitää päästä hyvissä ajoin keskustelemaan ja katsomaan läpi, ettei pahoja valuvikoja jäisi. Lisäksi autoa hankkivat tarvitsevat aikaa sopeutuakseen mahdollisiin muutoksiin.

– Hallitus on jo liian monessa kohtaa joutunut korjaileman omia jälkiään. Tällä kertaa kannattaisi edes yrittää tehdä asiat niin, ettei hallitus kohta taas joudu ajamaan pakki päällä.

Nykyisistä auto- ja ajoneuvoveroista ollaan Kauppalehden tietojen mukaan luopumassa. Ne aiotaan korvata uusilla asiakasmaksuilla. STT:n lähteiden mukaan autoverosta luopumisesta ei kuitenkaan ole käyty poliittista keskustelua.

Keväällä liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ehdotti teiden siirtämistä uuden valtionyhtiön omistukseen. Liikenneverkkoyhtiöstä on käynnissä selvitys liikenne- ja viestintäministeriössä, mutta hanke on vielä kesken.

Keväällä kerrottiin, että uusi yhtiö rahoittaisi toimintansa liikenneverkon asiakasmaksuilla, joilla korvattaisiin osa nykyisistä liikenteeseen liittyvistä veroista ja maksuista.

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly (sd.) asettuu ehdolle Tampereella.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly asettuu SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella. Asiasta kertoi Pirkanmaan Sosialidemokraatit tiedotteessaan.

Lyly kertoo haluavansa keskittyä muun muassa uusien työpaikkojen luomiseen Tampereella ja Pirkanmaalla.

Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana 2009–2016 ja ennen sitä SAK:n edunvalvontaosaston johtajana ja Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajana.

Lyly on aiemmin ollut valtuutettuna Loviisassa 1980-luvulla.

Täydennetty viimeisellä lauseella.

Keskustelua aiheesta

Työllisyysaste karvan verran parempi kuin vuosi sitten – nousua 0,2 prosenttiyksikköä

Maamme työllisyysaste nousee tuskastuttavan hitaasti.

Työllisyysaste oli tammikuussa 67 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 66,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta.

Työllisiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

AVAINSANAT

Eläkkeensaajilta tuleville kuntapäättäjille viisi vinkkiä: ”Toimi näin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Eläkkeensaajien Keskusliitto muistuttaa, että eläkkeensaaja on aktiivinen toimija.

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaaliteesit perustuvat huomioihin siitä, millaista on elämä hyvinvoivassa kunnassa. Samat asiat tulevat pätemään myös vuoden 2019 alusta voimaan tulevan sote- ja maakuntauudistuksen aikaan.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vuoden 2019 alusta tulee muuttamaan rakenteita ja toimintatapoja merkittävästi. Uudistuksessa sote-palvelut palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle, pois kunnasta. Kunnassa on vankka kuntalaisen arjen tuntemus ja tosiasiallisesti mahdollisuus kehittää ja varmistaa sote-palveluita vielä pitkään.

– Kunnissamme on oltava ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita tuntevia ja ymmärtäviä päättäjiä. Heidän on varmistettava tiedon siirtyminen maakuntaan tulevassa suuressa uudistuksessa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.

EKL:n vinkit hyvinvoivaan kuntaan ikäihmisen kannalta ovat seuraavat:

Hyvinvoivassa kunnassa

1. Asumisen ennakointia pidetään tärkeänä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle

2. Otetaan huomioon myös ne, joita digitalisaatio ei tavoita

3. Panostetaan eläkeläistoimintaan ja ikäihmisten aktivointiin

4. Eläkkeensaajan avuntarpeeseen vastataan ja palvelut ovat aidosti saavutettavissa

5. Eläkkeensaaja on aktiivinen toimija, jota kuunnellaan

– Edellä mainitut teesimme ovat ikääntyneiden kuntalaisten ja heitä edustavien järjestöjen kannalta elintärkeitä. Toivottavasti kuntavaaleissa valittavat, sekä tulevien maakuntahallintojen päättäjät ottavat ne ohjenuorakseen päätöksiä tehdessään, päättää puheenjohtaja Hellsten

Nyt puhuvat ruotsalaispoliisit: ”FOX vääristeli”

Kuva: AFP PHOTO/ Timothy A. Clary
Mielenosoittajat marssivat New Yorkissa viettäessään "Ei minun presidentti" -päivää. 

Ruotsalaispoliisit, jotka esiintyvät paljon huomiota saaneessa filmintekijä Ami Horowitzin dokumentissa, ovat sanoneet, että heidän sanomisiaan esitettiin dokumentissa väärissä asiayhteyksissä. Poliisit kommentoivat asiaa muun muassa Aftonbladetille.

Dokumentti nousi otsikoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viitanneensa Fox Newsille esitettyyn Horowitzin haastatteluun puhuessaan Ruotsin tapahtumista.

Poliisien mukaan heidän vastauksiansa on liitetty dokumentissa kysymyksiin, joita Horowitz ei kysynyt heiltä. Poliisi kertoivat Aftonbladetille luulleensa, että dokumentin oli määrä käsitellä jengirikollisuutta.

Poliisit eivät ole olleet yhteydessä Horowitziin asiasta.

Asiasta myös uutisoinut Dagens Nyheter kertoo, ettei ole tavoittanut Horowitzia kommentoimaan asiaa.

 

AVAINSANAT

Haluatko Suomen Natoon? – sitten kuulut todella piskuiseen vähemmistöön

Kuva: Lehtikuva
Turhaan heiluu Nato-lippu. Suomalaiset eivät sinne halua.

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä ilmenee Reserviläisliiton KantarTNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista.

Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden.