Suomessa on muistiohjelma vuosille 2012—2020. Kansalliselle muistiohjelmalle tarvitaan kuitenkin ehdottomasti jatkoa, jotta tutkittuihin suosituksiin ja hyviin käytäntöihin turvaavaa politiikkaa voidaan jatkossakin tehdä.

Näin toteavat Muistiliiton puheenjohtajat, kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen (sd., pj) , Sari Sarkomaa (kok., 1 vpj) ja Pasi Kivisaari (kesk., 2. vpj)

– Kansallinen muistiohjelma on meillä toiminut hyvin muistipolitiikan tukijalkana, jolla erityisesti kuntapäättäjiä on tuettu pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen politiikkaan. Siksi olemme jättäneet hallitukselle toimenpidealoitteen muistiohjelman jatkamisesta, he painottavat.

– Muistiohjelmassa tulee olla vahvasti mukana myös aivoterveellinen ravitsemus, liikunnan edistäminen ja kuntoutus. On varmistettava, että liikunta ja oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote ovat mukana muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hyvän hoidon kehittämisessä. Tutkimukset osoittavat liikunnan edistävän aivoterveyttä elämän kaikissa vaiheissa. Erityisen tärkeää on varmistaa, että muistisairaiden kuntoutus ja muut palvelut sekä omaishoitajien tuki toimivat myös koronaepidemian aikana, Sari Sarkomaa muistuttaa.

– Keskeistä tälle uudelle ohjelmalle olisi rakentaa hallintoalat ylittäen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma vauvasta vaariin, sillä aivoterveyden edistäminen alkaa jo äitiysneuvolasta. Muistiohjelmasta tulee rakentaa myös kattava ohjenuora, jotta palveluiden, hoidon ja kuntoutuksen eheä polku voidaan turvata kaikenikäisille muistisairaille, Kivisaari sanoo.

– Vammaispolitiikka ja ikäihmisten ihmisoikeuksien puolustaminen eivät ole puoluepolitiikkaa ja siksi olemme Muistiliiton puheenjohtajistona halunneet tehdä aloitteen muistityön asiantuntijoiden ja muistiyhdistysten toivomuksesta. Aivoterveyden ja muistiystävällisyyden vauhdittaminen on koko Suomen asia, kansanedustajat päättävät.