Toiseksi eniten ääniä on saamassa äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle eli AfD-puolue, joka saa ennusteiden mukaan noin 20 prosenttia äänistä. Puolue näyttää kaksinkertaistavan kannatuksensa edellisvaaleihin verrattuna.

Edellisissä vaaleissa voiton vienyt sosialidemokraatit joutuu ovensuukyselyiden mukaan tyytymään nyt noin 16 prosenttiin äänistä.

Viiden prosentin äänikynnyksen yli näyttäisi ovensuukyselyiden perusteella olevan pääsemässä myös vihreät noin 14 prosentilla äänistä ja vasemmisto noin 9 prosentilla äänistä.

Saksan liittopäivävaaleissa on jaossa 630 paikkaa, jotka jakaantuvat viiden prosentin äänikynnyksen yli päässeiden puolueiden kesken. Nämä puolueet myös neuvottelevat liittohallituksen muodostamisesta.

VAALIEN jälkeen alkavista hallitusneuvotteluista on ennakoitu vaikeita.

Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan Saksassa on nähtävissä samanlainen blokkiutumiskehitys kuin muuallakin. Hänen mukaansa myös Saksan politiikka on jakautumassa kolmeen erilliseen blokkiin: talousoikeistoon, vasemmistoon, jolle vihreät teemat ovat keskeisiä, sekä kansallismieliseen ja konservatiiviseen äärioikeistoon.

Miettisen mukaan Saksassa on pitkä perinne suurista hallituskoalitioista, eikä yhteistyön tekeminen puoluerajojen yli ole ennenkuulumatonta. Hankalaksi asian tekee se, jos yhdelläkään puolueella tai blokilla ei ole selkeää enemmistöä.

-  Sitten joudutaan ylittämään blokkirajoja, ja se on aina tietysti hankalaa, kun ei ole luontaista ideologista kumppanuutta, sanoo Miettinen.

Jos pienet, viiden prosentin äänikynnyksen reunalla keikkuvat puolueet putoavat parlamentista, helpottaa se Miettisen mukaan suuria puolueita niiden saadessa suhteellisesti enemmän paikkoja parlamentista verrattuna omaan ääniosuuteensa.

Oman haasteensa hallitusneuvotteluasemiin tuo se, että muut puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä AfD:n kanssa.

EDELLISISSÄ vuoden 2021 liittopäivävaaleissa Saksan kristillisdemokraatit saivat historiansa huonoimman vaalituloksen. Miettisen mukaan kristillisdemokraattien uuden nousun taustalla vaikuttaa nyt erityisesti neljä vuotta valtaa pitäneen sosiaalidemokraattijohtoisen hallituskoalition matala suosio.

Kolmen puolueen koalitio oli hankala hallita, mikä johti varsinkin sosiaalidemokraattien ja liberaalipuolueen kannatuksen sulamiseen.

Politicon mukaan liittokansleri Olaf Scholzin (spd) hallituksen työhön on tyytyväisiä vain 17 prosenttia saksalaisista, mikä on ennätysalhainen lukema. Edellisen hallituksen työskentelyyn oli vuoden 2021 vaalien alla tyytyväisiä 26 prosenttia saksalaisista.

Saksan sisäpolitiikka ja taloustilanne ovat muutenkin puhuttaneet vaalien alla. Maan taloustilanne on heikentynyt Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan, energian hintojen nousun ja Saksan teollisuuden kilpailukyvyn alamäen seurauksena.

-  Vaikka meillä puhututtaa Ukraina-tuki ja tämän tyyppiset kysymykset, kyllä silti elinkustannusten nousu ja energian hinnan nousu ovat ne aiheet, jotka tätä vaalikeskustelua ovat ohjanneet ja joihin ihmiset haluavat ratkaisuja, sanoo Miettinen.

Vaaleissa toiseksi kirineen maahanmuuttovastaisen AfD:n suosion taustalla on Miettisen mukaan Saksan maahanmuuttokeskustelun roihahtaminen ja maata vaivannut elinkustannuskriisi. Puolue on pidemmän ajan kuluessa nostanut suosiotaan tasaisesti, ja se on erityisen suosittu Itä-Saksassa.

-  Kyse on aika lailla yleiseurooppalaisesta ilmiöstä. Samat ilmiöt nyt niin Saksassa kuin muuallakin nostavat tämäntyyppisten poliittisten voimien kannatusta, sanoo Miettinen.

Teksti: STT / Henrietta Nyberg