Suutarin mukaan voittajakirjaksi valikoitui teos, jonka tärkein päämäärä on etsiä sumun keskeltä totuutta. Hänen mielestään teos ei ole tunteeton, mutta se uskaltaa tutkia ja kertoa kauheista asioista viileästi.

– Tunnustan, että kirja oli itselleni joukon raskain luettava. Sen läpikäymiseen kului ehdokaskirjoista myös reilusti eniten aikaa. Teos ei pistänyt tunteilemaan, vaan pakotti pysähtymään faktojen äärelle: paikka paikalta, tapahtuma tapahtumalta, nimi nimeltä. Oli kuin olisi ollut läsnä totuuskomission istunnossa.

Kirjan paikallistarkkuus on Suutarin mukaan hiuksia nostattavaa ja tapahtumien asettaminen laajempiin yhteyksiin kertoo syvästä yhteiskunnallisesta tutkimustyöstä ja ymmärryksestä.

Suutari pelkää, että nyt käynnissä oleva työn vallankumous ilmastomuutoksen ohella saattaa tietää yhteiskunnallisia levottomuuksia.

– Vain sata vuotta sitten Kuusankosken Kymintehtaiden työläiset nousivat vallankumoukseen polttoaineenaan syvä kokemus epäoikeudenmukaisuudesta.

Tieto-Finlandiaa tavoittelivat Aallon lisäksi Risto Siilasmaan ja Catherine Fredmanin Paranoidi optimisti sekä Ville Similän ja Mervi Vuorelan kirja popyhtye Ultra Brasta.

Ehdolla ovat myös Kaisa Haatasen ja Sanna-Mari Hovin kuninkaallisten elämää käsittelevä teos Monarkian muruset, Helena Ruuskan kirja taiteilija Hugo Simbergistä ja Tuomas Aivelon kirja Loputtomat loiset.

Viime vuonna Tieto-Finlandian sai toimittaja Riitta Kylänpää teoksellaan Pentti Linkola – ihminen ja legenda.