Tällä hetkellä Ylioppilastutkintolautakunnalla ei ole tiedossa yhtäkään tapausta, jossa kokelas olisi joutunut karanteeniin tai saanut tartunnan.

Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat ensi viikolla.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo, että ensisijainen vaihtoehto karanteeniin joutuvalla on ilmoittautumisen mitätöinti.

Joissakin poikkeustilanteissa erillisen tilan hakemista voidaan harkita, mutta siinä on Tähkän mukaan useita hankalia asioita. Päätös mahdollisesta erillisen tilan järjestämisestä tehdään Tähkän mukaan lukioiden ja terveysviranomaisten yhteistyössä.

Tähkän mukaan selvitettävien yksityiskohtien määrä on koronakaranteenissa suurempi kuin tavanomaisissa taudeissa.

– Ensinnäkin, salliiko karanteenipäätös ylioppilastutkintoon liittyvät kontaktit. Millä tavalla kokelas saapuu kokeeseen, miten hän poistuu, minkälainen tila järjestetään, minkälaiset mahdollisuudet wc-käynteihin, käsipesuun sekä kokelaalle että valvojalle järjestetään, Tähkä luettelee.

Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisen rajoittamista, eli lähtökohtaisesti karanteenissa olevalla ei ole oireita. Karanteenilla estetään tartuntoja mahdolliselta oireettomalta tartunnankantajalta muihin henkilöihin.

Tähkä sanoo, että tavallisissa norovirusepidemioissa ja muiden tautien kohdalla koulut pystyvät yleensä järjestämään yhteisen koetilan, johon kaikki samaa tautia sairastavat sijoittuvat.

– Koronavirustilanteessa tämä on aika vaikea vaihtoehto. Karanteenipäätös on terveysviranomaisen antama, ja siinä hyvin voimakkaasti rajataan henkilön kontakteja, Tähkä sanoo.

Jos ylioppilaskokelas joutuu karanteeniin, Tähkän mukaan kokelaan pitää olla mahdollisimman nopeasti yhteydessä lukioon asian selvittämistä varten. Jos kokelas hakee mitätöintiä, mitätöintihakemukseen pitää liittää lääkärintodistus, karanteenipäätös tai vastaava selvitys. Kokelas voi myös jättää mitätöintihakemuksen tekemättä, jolloin hän saa poissaolevana hylätyn arvosanan ja voi ilmoittautua uusimaan koetta syksyllä, jos hänellä on vielä hylätyn kokeen uusimiskertoja jäljellä.

Jos kokelas pyytää erillistä tilaa, sitä voidaan anoa lautakunnalta tai lukio voi selvittää terveysviranomaisten kanssa, pystytäänkö erillinen tila järjestämään.

– Erillisen tilan järjestäminen pitää tapahtua lukion ja terveysviranomaisten yhteisymmärryksessä, Tähkä sanoo.
Ylioppilaskokeen tekeminen kokelaan kotona on valvojan tilanteen kannalta Tähkän mukaan todennäköisesti hankalampaa kuin erillisen tilan järjestäminen koulussa.

– Tässä pitää huolehtia myös digitaalisen kokeen vaatimasta tekniikasta. Valvojalla pitää olla myös mahdollisuus turvallisesti käydä vessassa, huolehtia käsien pesusta. Pitää myös miettiä, miten valvoja sijoittuu kokelaaseen nähden.

Tähkän mukaan tällaisten asioiden järjestäminen on todennäköisesti helpompaa koulussa, jossa on tarvittava tekniikka kokelaan koneen yhdistämiseen. Lisäksi koulussa on myös kokemusta tilojen käyttämisestä.

Jos kokelas on saanut tartunnan, hän tekee lukion kanssa hakemuksen ilmoittautumisen mitätöinnistä. Mukaan liitetään lääkärintodistus tai vastaava selvitys. Kokelas voi myös jättää mitätöintihakemuksen tekemättä, jolloin hän saa poissaolevana hylätyn arvosanan ja voi ilmoittautua uusimaan koetta syksyllä, jos hänellä on vielä hylätyn kokeen uusimiskertoja jäljellä.

Kokelas voi tietyin reunaehdoin myös muuttaa pakollisen kirjoitettavan aineen ylimääräiseksi, jolloin valkolakki ei välttämättä jäisi kiinni yhdestä kokeesta.

Ylioppilaslautakunta on saanut jonkin verran lukioilta yhteydenottoja koronasta. Tähkä painottaa, että koronaa todennäköisempää on se, että kokelas saa vatsataudin tai flunssan, joka estää kokeeseen osallistumisen. Tärkeintä on tällä hetkellä Tähkän mukaan käsienpesu ja yskiminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeiden mukaan. Tähkä sanoo, että lukioiden on hyvä rauhoittaa kokelaita, että kokeeseen voi valmistautua ihan tavallisella tavalla ja vaikka kokeen suorittaminen viivästyisi, se on vain pieni viivästys.

– Omasta ja muiden terveydestä huolehtiminen on ensisijaista. Jos asiat eivät onnistu niin kuin on suunniteltu, suomalaisessa koulutuksessa ei ole umpiperiä. Viivästyksien jälkeen löytyy mahdollisuuksia, että pääsee jatkamaan eteenpäin, Tähkä sanoo.