Uutisessa kerrottiin, että rahapelilaeista saadaan yhdeksän, alkoholilaeista kuusi ja nikotiinipusseistakin kaksi kasvutoimea. Listaa on ihmetelty oppositiosta ja esimerkiksi SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen on kutsunut sitä ”poliittisen historian suurimmaksi bluffiksi”.

Tänään eduskunnan kyselytunnilla myös SDP:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri nimitti kasvulistaa bluffiksi. Hän näki, että listalla on monia toimia, joilla ei ole mitään tekemistä kasvun kanssa. Entinen meppi Kumpula-Natri nimesi listan tyypilliseksi muuallakin Euroopassa nähdyksi oikeistokonservatiiviseksi leikkauslistaksi ja kysyi, mitä jää jäljelle jos aina vain leikkaa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra huomautti kyselytunnilla useampaan kertaan, että 500 kasvutoimea ovat Risto Murron kasvutyöryhmän hallitusohjelmasta tunnistamat toimet.

Tuppurainen vitsaili, että mieleen tulee, että kyseessä on pikemminkin ”kaskulista”.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on käynnistänyt Kasvuriihi-hankkeen, jonka tavoitteena on löytää laajasti uusia keinoja kasvun vauhdittamiseksi. Hankkeen puheenjohtajaksi Orpo on kutsunut Varman toimitusjohtajan Risto Murron.

Orpo on iloinnut viestipalvelu X:ssä kasvulistasta.

– Iloisia uutisia! Selvityksen mukaan hallitusohjelmassamme on yli 500 kasvutoimea. Suomi tarvitsee kasvua, jotta meille syntyy työpaikkoja ja voimme rahoittaa suomalaisten palvelut. Toteutamme nämä toimet ja haemme uusia keinoja vauhdittaa kasvua, hän on kirjoittanut.

RIIKKA Purra totesi kyselytunnilla, että hallitusohjelmassa on lukuisia, esimerkiksi työmarkkinoille, luvitukseen, työn kannustamiseen, yrittämiseen liittyviä toimia. Hänen mielestään hallitusohjelma on jo itsessään kokonaisuutena eräänlainen kasvuohjelma.

Valtiovarainministeri syytti oppositiota siitä, että se pitää kasvutoimina hallituksen esittämien säästöjen peruuttamisia.

Kumpula-Natri puolestaan vaati hallitukselta nopeasti käyttöönotettavia kasvutoimia ja toi esiin SDP:n tähän liittyviä avauksia muun muassa suomalaisten pienyritysten toiminnan helpottamiseksi.

Purra antoi ymmärtää, että SDP:n kasvutoimiakin voidaan tarkastella, mutta moitti jälleen SDP:n haluavan peruuttaa julkisen talouden säästötoimet.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi, että kasvutoimien perään kysellään siksi, että hallituksen ”tulostaulu näyttää kyllä kovin heikolta”.

– Vaikka koko Euroopassa on sama suhdanne, silti juuri Suomen työllisyys on heikentynyt eniten koko Euroopassa. Kun nyt sitten tämän teidän 500:n listan saimme käteen, kyllä hiukan jäimme kysymään, että esimerkiksi poistetaan tuki asumisoikeusasunnoilta on kasvutoimi… Löytyy nikotiinipusseja ja muuta. Kysymme, onko hallitus nyt tilanteen tasalla? Lindtman sanoi.

”Ei myönnetä tukia uusille asumisoikeuskohteille”, kasvulistassa lukee tarkalleen.

Lindtman haluaisi laajentaa hallituksen uutta investointikannustinta pienille yrityksille. Purra vastasi, että hallituksella on myös pieniin yrityksiin kohdistuvia toimia. Purran mukaan myös esimerkiksi hallituksen työmarkkinauudistukset tähtäävät kasvuun.

SDP:N kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) syytti hallitusta ennätyssuuresta korotuksesta arvonlisäveroon.

– Kaiken tämän päälle te olette keksineet erityisen keinon kurittaa eläkkeensaajia, tekemällä heille uuden lisäveron, sanoisinko ryöstöveron. Eläkkeensaajien ostovoiman turvaaminen on mitä tärkeintä, paitsi inhimillisesti se on oikein se on myös talouden kannalta viisasta pitää ostovoimaa yllä.

Viitanen kysyi, voisiko eläkkeensaajien ”ryöstöveron” perua.

Purra sanoi, että kukaan ei kuvittele, että julkisen talouden korjaaminen leikkauksin puhumattakaan veronkorotuksin olisi kasvutoimi.

Myös keskusta ryöpytti hallitusta kasvutoimien listasta.

– Yksi siellä listassa mainittu kasvutoimi kuuluu seuraavasti: hallitus ei lakkauta lentokenttiä. Siis se on kasvutoimi, että hallitus ei lakkauta Suomessa lentokenttiä, Lohi sanoi ja totesi, että tekisi mieli kysyä, onko kyseessä aito kasvutoimi.

Kasvulistassa lukee tarkalleen, että ”säilytetään Finavian nykymuotoinen lentoasemaverkko”.

LOHI nosti esiin myös, että lisätalousarvioesityksessä esitettäisiin, että valtio voisi luopua ”jopa lähes puolesta omistuksesta lentokenttäyhtiöstä ja Valtion rautateistä”.

– Nyt haluan kysyä arvoisa valtiovarainministeri, onko valtion kassa niin tyhjä, että te olette myymässä meidän lentokenttiämme ja Valtion rautateitä ulkopuolisille sijoittajille, kun te tämmöistä esitätte nyt eduskunnalle.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) vastasi, että omistusrajojen säätäminen ei välttämättä tarkoita sitä, että asialle ollaan aktiivisesti tekemässä mitään.

– Se mahdollistaa erilaisia järjestelyjä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että asialle ollaan aktiivisesti mitään tekemässä.

Strandin mukaan valtio on pitkäjänteinen vastuullinen omistaja.

Hallitus on esittänyt, että valtio saa luopua 100-prosenttisesta omistuksestaan Finavia Oyj:ssä ja VR Yhtymä Oyj:ssä siten, että valtion omistusosuudeksi jää molemmissa yhtiöissä vähintään 50,1 prosenttia kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta.

Hallitus on esittänyt myös, että valtio saa luopua enemmistöomistuksestaan Gasum Oy:ssä, Kemijoki Oy:ssä ja Posti Group Oyj:ssä siten, että valtion omistusosuudeksi jää kussakin yhtiössä kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta vähintään 33,4 prosenttia.

Iloisia uutisia! Selvityksen mukaan hallitusohjelmassamme on yli 500 kasvutoimea. Suomi tarvitsee kasvua, jotta meille syntyy työpaikkoja ja voimme rahoittaa suomalaisten palvelut. Toteutamme nämä toimet ja haemme uusia keinoja vauhdittaa kasvua. 🇫🇮https://t.co/StqnpjcB3S

— Petteri Orpo (@PetteriOrpo) October 23, 2024