Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Ulkomaat

12.6.2024 04:27 ・ Päivitetty: 12.6.2024 04:27

Kasvava ilokaasupäästöjen määrä uhkaa vakavasti ilmastotavoitteiden saavuttamista

LEHTIKUVA / AFP / PHILIPPE HUGUEN
Eniten ilokaasua ilmakehään tuottaa maatalous ja ennen kaikkea sen käyttämät typpilannoitteet.

Dityppioksidin eli tutummin ilokaasun päästöjen määrä on vaarassa kasvaa hallitsemattomasti, mikä uhkaa vakavasti ilmastotavoitteiden saavuttamista, kertoo tuore kansainvälinen tutkimus.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Tutkijoiden mukaan ilokaasu lämmittää Maan ilmakehää 300 kertaa tehokkaammin kuin hiilidioksidi, ja viipyy ilmakehässä yli vuosisadan.

Ilokaasu on yksi kolmesta tärkeimmästä kasvihuonekaasusta. Muut ovat hiilidioksidi ja metaani.

Global Nitrous Oxide Budget -raportin johtavan tutkijan Hanqin Tianin mukaan ilokaasupäästöt on saatava hallintaan, mikäli Pariisin ilmastosopimuksessa päätetystä kahden asteen rajasta halutaan pitää kiinni.

– Ilokaasupäästöjen leikkaaminen on ainoa mahdollisuus, koska tällä hetkellä ei ole olemassa teknologiaa, jolla sitä voitaisiin poistaa ilmakehästä, Tian perustelee.

Raportin mukaan ilokaasupäästöjen määrä kasvoi 40 prosenttia neljässä vuosikymmenessä ennen vuotta 2020. Tämän seurauksena ilokaasua on nyt ilmakehässä 25 prosenttia enemmän kuin esiteollisena aikana.

ENITEN ilokaasua ilmakehään tuottaa maatalous ja ennen kaikkea sen käyttämät typpilannoitteet. Maatalouden dityppioksidipäästöt muodostavat kolme neljännestä kaikista ihmisen aiheuttamista ilokaasupäästöistä. Muita ilokaasun päästölähteitä ovat fossiiliset polttoaineet, jätteet ja biomassan polttaminen.

Samalla kun muiden kasvihuonekaasujen päästöjä pyritään valvomaan ja rajoittamaan, ilokaasupäästöihin ei juuri kiinnitetä huomiota, väittää toinen raportin johtavista tutkijoista Pep Canadell.

-  Käytäntöjä ei juuri ole, eikä edes yritystä niiden saamiseksi aikaan, Canadell sanoo.

Työ tulee myös olemaan hidasta. Jos uusia rajoituksia otettaisiin käyttöön nyt, niiden vaikutukset alkaisivat Canadellin mukaan näkyä kymmenen vuoden kuluttua.

Jotkin maanviljelijät ovat kuitenkin jo ryhtyneet työhön muun muassa vähentämällä typpilannoitteiden käyttöä ja siirtymällä kestävämpiin viljelymenetelmiin.

– Jos näitä päästöjä saadaan vähennettyä hiukankin, sillä on valtava merkitys, Canadell muistuttaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU