Strategian viidennessä kappaleessa mainitaan sellaiset arvot kuin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Mukana on vahvasti myös nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Strategian mukaan Helsingissä toteutuu koulutustakuu: perusopetuksen jälkeen kaikki saavat opiskelupaikan lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta. Helsingin tavoitteena on, että toisen asteen läpäisyaste myös paranee selvästi. Kaupungissa huolehditaan siitä, että koulutus tavoittaa paremmin ilman toisen asteen tutkintoa olevat nuoret aikuiset.

Tästä viisaasta kirjauksesta huolimatta saimme hiljan tiedon, jonka mukaan jälleen huomattava määrä peruskoulun päättäviä jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa. Helsinki voi tehdä tämän asian hyväksi paljon – ja valtio vielä enemmän. Koulutuksen hankkimisen taloudelliset esteet on poistettava, mikä tarkoittaa muun muassa maksuttomia oppimateriaaleja. Kaupungin ohella tähän tulee edetä valtion toimin. Oppivelvollisuuden jatkaminen 18 vuoden ikään saakka ja myös pidentäminen alapäästä ovat keinoja tulevaisuuden aikuisten työllisyyden parantamiseen, tulojen vakauttamiseen ja muutenkin paremman elämän luomiseen.

Helsingin vuoden 2017 tilinpäätöksestä löytyy sellainenkin mielenkiintoinen tieto, että kasvatuksen ja koulutuksen tulot ylittyivät 8 miljoonalla ja menot olivat talousarvion mukaiset. Toimialan volyymi huomioon ottaen ylitys on vähäinen, mutta osoittaa, että varaa enempäänkin olisi ollut jo toimialalla. Kaupungin ylijäämä oli miltei 500 miljoonaa euroa.

Tällaisiin seikkoihin olisi syytä kiinnittää huomiota kaupungin toimintaa suunniteltaessa. Pitkän aikavälin kannalta on merkityksellistä vaikuttaa koulutuspaikkojen puutteeseen ja rahoituksen epätarkoituksenmukaiseen käyttämiseen. Yhdenvertaisuus on toimivuuden keskeinen arviointiperuste ja maailman toimivinta kaupunkiahan me tavoittelemme – erityisesti pitkällä aikavälillä.