Tutkijoiden mukaan vammojen määrä kasvaa edelleen väestön nopean ikääntymisen takia, jos asiaan ei puututa. Lahden seutu on esimerkki alueesta, jossa ennaltaehkäisy on tuonut lupaavia tuloksia.

Vuonna 2017 sairaaloissa hoidettiin jo 2 600 kaatumisen aiheuttamaa aivovammaa 80-vuotiailla ja sitä vanhemmilla, kun vuonna 1970 luku oli vielä alle 100. Naisten osuus potilaista vuonna 2017 oli runsaat 60 prosenttia.

– Kehityskulku on erittäin huolestuttava. Iäkkäillä kaatumisten aiheuttamien vakavien aivovammojen ilmaantuvuus näyttää kasvavan. Kun tähän lisätään ikäihmisten määrän nopea kasvu seuraavien kymmenen vuoden kuluessa, tilanne näyttää aika vakavalta, sanoo tutkimusryhmän johtaja Pekka Kannus, joka työskentelee dosenttina ja tutkijana Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ortopedian ja traumatologian tutkimusyksikössä.

Tutkijat peräänkuuluttavat kiireellisiä toimia, joilla kaatumistapaturmia voitaisiin torjua. Heidän arvionsa mukaan aivovammojen määrä ikäihmisillä liki kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä, jos nykyinen vauhti jatkuu.

Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Archives of Gerontology and Geriatrics -lehdessä. Aineistoina käytettiin muun muassa sairaalarekistereitä ja Tilastokeskuksen tilastoja.

Tarkalleen ei tiedetä, johtuuko aivovammojen määrän kasvu kaatumisten lisääntymisestä vai siitä, että kaatuminen aiheuttaa yhä useammin aivovamman. Ilmeistä ainakin on, että ihmiset elävät pitempään kuin ennen mutta potevat usein samaan aikaan sairauksia, jotka voivat altistaa kaatumisille.

Arviolta joka kolmas iäkkään kaatuminen ja kaatumisvamma voidaan kuitenkin ehkäistä, jos puututaan vaaratekijöihin.

– Parhaaksi keinoksi on todistettu säännöllinen liikunta, etenkin voima- ja tasapainoharjoittelu. Samoin keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden vähentäminen on tehokasta. Jonkin verran näyttöä on myös näön korjauksen, kodin vaaratekijöiden eliminoinnin ja talvella kenkien liukuesteiden käytön puolesta. Lonkkamurtumien ehkäisyssä myös tieteellisesti tutkitut lonkkasuojaimet ovat tehokkaita.

Vireyttä elämäänsä hakee UKK-instituutissa Tampereella kokoontuva liikuntaryhmä, joka harjoittelee paljon koko kehon lihashallintaa. Tunnin alussa voidaan tehdä vaikka painonsiirtoharjoittelua sauvojen kanssa nilkan vahvistamiseksi.

– Kävellessä tärkeää on, että nilkka ei jää tönköksi. Liike on samalla toiminnallinen tasapainoharjoite, kertoo ryhmän vetäjä, fysioterapeutti Riia Mänttäri Fysio Riiasta.

Hän muistuttaa, että jalkatreenin lisäksi on tärkeää kehittää myös keskivartalon hallintaa ja ryhtiä. Virheasennot kuten etukeno tuovat helposti kolotusta ja vaivoja. Myöskään liikkuvuusharjoittelua ei kannata unohtaa. Sen avulla kasaan supistunut lihas pitenee, jolloin saadaan käyttöön lisää voimaa ja lihas toimii taloudellisemmin.

Tuntiin valmistautuva Tuula Pantzar harrastaa liikuntaa useita kertoja viikossa. Jumpan lisäksi kuntoa pitävät yllä reippaat kävelylenkit, jotka tarjoavat myös luontoelämyksiä.

– Haastan itseäni siinä, että pystyn ylläpitämään fyysistä kuntoani ja myös kestävyyttä. Sen lisäksi tarvitaan sopivasti lepoa.

Iäkkäiden kaatumisvammoissa alueelliset erot ovat suuria. Lahden seudulla pitkäjänteinen työ tapaturmien ehkäisyssä on tuottanut hyviä tuloksia.

– Siellä tapaturmia on saatu vähennettyä monenkin mittarin perusteella. Laskua on ollut sairaalahoitojaksoissa, lonkkamurtumissa ja kaatumiskuolemissa, kertoo erikoistutkija Saija Karinkanta UKK-instituutista.

Ennaltaehkäisyä on tehty edelläkävijäpaikoissa systemaattisesti 10–15 vuoden ajan. Pohjana on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mallia kaatumisten ehkäisyyn. Lisäksi UKK-instituutti on tuottanut Kaatumisseula-hankkeessaan aineistoja niille, jotka kohtaavat toiminnassaan vanhuksia.

Kaatumisseulassa laadittiin esimerkiksi lomake, jolla voi arvioida omaa kaatumisvaaraansa. Se on viety UKK- instituutin verkkosivuille, joilta löytyy myös liikuntaohje ikäihmisille, kymmenen keinoa ehkäistä kaatumisia sekä tarkistuslista kaatumisen vaaratekijöistä, joihin voi itse vaikuttaa.