Politiikka
18.12.2019 12:19 ・ Päivitetty: 18.12.2019 12:19
”Kehitysvammaisella on oikeus saada työstään palkka” – vammaisten aseman parantamiseksi työelämässä vaaditaan laki- ja asennemuutoksia
Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä (Vamyt) sai perhe- ja peruspalvelu ministeri Krista Kiurulta (sd.) vastauksen jättämäänsä kirjalliseen kysymykseen toimenpiteistä kehitysvammaisten työllistymisen lisäämiseksi.
Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista työikäisiä on noin 25 000. Heistä vain noin 2-4 prosenttia on palkkatyössä.
Vastauksessaan Vamyt-ryhmälle ministeri Kiuru nosti esille erilaisten tukitoimien tärkeyden kehitysvammaisten työllisyyden edistämisessä.
Hallitus toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä osatyökykyisille suunnatun työkykyohjelman, jonka osana käynnistetään kokeiluhankkeet vaikuttavien palveluiden ja toimintamallien käyttöön ottamiseksi.
– Hienoa, että hallitus on ottanut kehitysvammaisten työllisyyden edistämisen vahvasti agendalleen, Vamyt-ryhmän puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) ja varapuheenjohtaja Noora Koponen (vihr.) sanovat tiedotteessaan.
Vamyt-ryhmä kertoo, että noin 2300 kehitysvammaista työskentelee niin sanotussa avotyötoiminnassa eli sosiaalihuollon palveluna tavallisella työpaikalla. Avotyöstä ei saa palkkaa, vaan sosiaalitoimi voi maksaa kehitysvammaiselle verottomana avustuksena työosuusrahaa korkeintaan 12 euroa päivässä. Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että kun henkilö ei ole työsuhteessa työnantajaan, hän ei saa muutakaan työsuhteeseen perustuvaa turvaa tai oikeuksia, kuten irtisanomissuojaa tai vuosilomaa.
– Tämän tilanteen muuttaminen olisi yhdenvertaisuuden kannalta tärkeää. Kehitysvammaisella on oikeus saada työstään palkka, Mäkisalo-Ropponen vaatii.
Kehitysvammaisten henkilöiden työllisyyden vahvistamiseksi selvitetään myös niin kutsutun lineaarisen mallin käyttöönottoa, jossa eläke pienenisi vähitellen palkkatulon kohotessa. Hallitus aikoo myös lisätä työllistämiskriteerien käyttöä julkisissa hankinnoissa.
– Työllistymisen helpottamiseksi on tärkeää kehittää myös työhönvalmennustoimintaa. Kehitysvammaisen työllistyminen edellyttää usein aluksi rinnalla kulkemista ja siksi työvalmentajia tulisi saada lisää auttamaan työsuhteen alun haasteissa, Koponen sanoo.
Merja Mäkisalo-Ropponen ja Noora Koponen muistuttavat, että lainsäädännön muutoksen lisäksi tarvitaan myös ajattelutavan muutosta, jotta vammaiset ymmärretään työelämässä tasavertaisina työntekijöinä, joilla on samat oikeudet kuin muillakin työntekijöille.
– Heitä ei tule kohdella potilaina vaan tasavertaisina työyhteisön jäseninä, he painottavat.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.