Tämän tietää myös kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.). Hän pitää ruokakriisin uhkaa erittäin vakavana.

– Pahimmillaan sillä on seurauksia, että ihmiset lähtevät liikkeelle, syntyy pahimmillaan pakolaiskriisi, Skinnari toteaa.

– Kyllähän Lähi-idän maat ovat todella huolissaan, eurooppalaiset ovat huolissaan. Niin energiahintojen kuin ruoanhintojen nousu on vakava paikka, hän jatkaa.

Ukrainaa pidetään Euroopan vilja-aittana. Sieltä viedään viljaa eri puolille maailmaa, muun muassa väkirikkaaseen Afrikkaan. Venäjän hyökkäyssodan takia Ukrainan vienti on nyt miltei mahdotonta. Skinnari toteaa, että Mustanmeren ollessa kiinni viljaportit Egyptistä ja Libanonista edelleen Afrikkaan eivät toimi.

– Se vaikeuttaa jo muutoinkin hädässä olevan Afrikan tilannetta. Toinen asia on hintakehitys, inflaatio. Se nähdään YK:ssa tällä hetkellä suurena suurena ongelmana Afrikassa. Kustannukset nousevat ja lähtevät käsistä.

Kehitysyhteistyöministeri summaakin, että humanitäärisia kriisejä nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Nyt maailmassa jo yli 100 miljoonaa ihmistä, raja on mennyt rikki, on menettänyt kotinsa. Ukrainan sota on aiheuttanut yhden uuden ison pakolaiskriisin.

Skinnari huokaa, että niin tärkeä ja katastrofaalinen kuin Ukrainan tilanne on, huolta on myös siitä, miten muita kriisejä voidaan hoitaa.

– Ne kriisit ovat edelleen olemassa. Jemen, Syyria, Afganistan, hän luettelee.

Pohjoismaiset kehitysministerit ovat olleet koolla ja etsineet yhteisiä keinoja, joilla pystytään auttamaan Afrikan omaa tuotantoa kuten ruoantuotantoa.

– Tämä valmistelutyö etenee eri ministeriöiden kesken. Tarkoitus on tietysti myös hyödyntää meidän yksityisen sektorin osaamista.

Skinnarin mukaan pohjoismaisten toimien on määrä olla osa EU:ssa kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen (sd.) vetämää Global Gateway-hanketta. Hankkeen laajoilla investointitoimilla pyritään vastaamaan myös Kiinan nousevaan vaikutusvaltaan Afrikassa.

– Meidän pitää tehdä itse, Skinnari painottaa.

– Afrikan ehkä suurin heikkous on se, että he ovat tuonnin varassa. Jokainen meistä ymmärtää sen, että jos ei ole omaa tuotantoa, on vaikea kehittää kestävästi yhteiskuntaa.

Kesäkuussa Skinnari matkustaa Yhdysvaltoihin keskustelemaan Maailmanpankin ja kansainvälisten rahoittajien kanssa ennen kaikkea Ukrainan jälleenrakentamisesta. Hän muistuttaa, että hallituksen tuore lisäbudjetti reagoi Ukrainan tilanteeseen.

Rahoituskriisi ei kuitenkaan ratkea vain eri maiden julkisella rahalla.

– Me tarvitsemme yksityisen sektorin mukaan. Näitä kokonaisuuksia tässä nyt rakennetaan.

Yhdysvaltalainen Center for European Policy Analysis (Cepa) -ajatushautomo on kuvaillut Venäjän käyttävän nälkää aseena, kun se estää Ukrainan vientiä Mustanmeren satamista. Tämä voisi aloittaa siirtolaisaallon kohti Eurooppaa.

Käyttääkö Putin ruokakriisiä aseenaan, ajaako hän tietoisesti tilannetta tähän?

– Tässä käytetään erilaisia työkaluja ja ruoka on yksi niistä, Ville Skinnari vastaa.

Siinä, että ukrainalaisen viljan viennille voisi löytyä Mustanmeren ohella vaihtoehtoisia reittejä, Skinnari sanoo luottavansa kansainvälisiin järjestöihin kuten YK:hon.

– Mutta kyllähän tilanne on erittäin vaikea. Puhutaan äärettömän isoista volyymeista ja tietysti siitä, millä kustannuksilla pystytään toimimaan. Totta kai on kartoitettu myös vaihtoehtoisia hankintakanavia maantieteellisesti. Intia ja Etelä-Amerikka ovat keskusteluissa. Mutta tässä pitää muistaa, että on kysymys hyvin pitkälti juuri viljasta. Siinä Ukraina ja Venäjä ovat maailman suuria toimijoita.

Skinnari sanoo, että suomalainen kehitysyhteistyö on pyrkinyt tekemään kaiken voitavansa.

– Täytyy tietysti kiittää kaikkia hallituspuolueita ja eduskuntaa siitä, että luottamusta on ollut. On löydetty uusiakin rahoituskanavia. Kyllä suurin huoli liittyy siihen, että jos ja kun eri maat eivät enää panostakaan kehitysyhteistyöhön humanitäärisen työn lisäksi, mitä tapahtuu sitten näille yhteiskunnille. Siksi 0,7 prosentin tavoite budjetista kehitysyhteistyöhön on nyt se, mistä monet maat haluavat pitää kiinni.

Skinnari nostaa myös esiin sen, että kaikilla mailla on nyt muitakin kustannuspaineita, esimerkiksi puolustukseen ja erilaiseen varautumiseen.

– Tämä on nyt poliittinen keskustelu eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa. Täytyy olla ylpeä siitä, että Suomi on kantanut vastuutaan. Mutta on ihan selvää, että kriisin kokoluokka on nyt sellainen, että meillä on erityisesti Maailmanpankin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja Euroopan investointipankin kanssa myös siinä mielessä näytön paikka, että miten saamme yksityisen sektorin mukaan ja millaisia ratkaisuja löydämme. Komissaari Urpilaisen kanssa on ollut hyvä yhteistyö, koska kyllähän tämä eurooppalainen joukkue pitää nyt saada toimimaan, Skinnari sanoo.

Skinnarin kotikaupunki saamassa ison investoinnin

Oman maamme tapahtumista puhuttaessa ministeri Ville Skinnarin kotikaupunki Lahti on saamassa ison investoinnin. Fazer ilmoitti hiljattain, että se aikoo rakentaa suuren makeistehtaan kaupunkiin. Se korvaisi nykyiset makeistehtaat Vantaalla ja Lappeenrannassa. Hyvä uutinen Lahdelle, muille kaupungeille pettymys.

– Tässähän on kysymys uudesta investoinnista tilanteessa, jossa tehtaat tulevat tiensä päähän. Jotain pitää tehdä joka tapauksessa. Kyllähän yritys aina katsoo sitä, miten saa mittasuhde-etuja ja kustannussäästöjä. Siinä mielessä tällainen tuotannon keskittäminen on aivan luonteva ja normaalikin ratkaisu, Skinnari kommentoi Lahden valintaa.

Hän pitää samalla Fazerin investointia tärkeänä koko suomalaiselle elintarvikealalle ja teollisuudelle sekä muistuttaa tavoitteesta nelinkertaistaa Suomen elintarvikevienti tällä vuosikymmenellä.

– Meidän pitää oppia brändäämään paremmin, saamaan parempi hinta tuotteille. Jos ja kun me toimimme näin, voimme ratkaista myös kotimaan kannattavuuskriisiä, koska tuottajien ahdinko on ihan aito. Tämä koskee koko elintarvikealaa, koko alkutuotantoa. Meidän pitää myös uudella tavalla luoda arvoa koko vienninedistämisjärjestelmässä.

– Maailmalla on vielä paljon markkinataskuja, jossa me emme ole elintarvikealalla. Meillä on paljon hyviä innovativiisia tuotteita ja hyvää teknologiaa, jota pitää nyt hyödyntää. Kyllähän tämä on monella tavalla haastava paikka siinäkin mielessä, että maailma ja geopolitiikka muuttuvat. Meidän pitää nyt asemoida itsemme myös uudella tavalla ja löytää kestävää kasvua.

Vaikeina maailman aikoina vaihteeksi hyviä uutisia kotimaasta: @FazerGroup julkisti tänään rakentavansa uuden makeistehtaan Lahteen. Vuonna 2025 valmistuvan tehtaan on tarkoitus korvata nykyiset Vantaan ja Lappeenrannan makeistehtaat ja tuoda Lahteen n. 1000 uutta työpaikkaa https://t.co/pQioPc9ojV

— Ville Skinnari (@VilleSkinnari) May 23, 2022