Politiikka
20.11.2019 16:55 ・ Päivitetty: 20.11.2019 16:55
“Kehtaisikohan peräänkuuluttaa kokonaiskeynesiläisyyttä?” – Suomen Pankin pääjohtaja muistutti velkaantumisen suitsimisesta ja palkkamaltista
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn muistutti Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) syysseminaarissa Helsingissä työllisyyttä ja tuottavuutta kasvattavien toimien tarpeellisuudesta. Rehn esitelmöi keskuspankkien vakauttavasta vaikutuksesta mutta lausui muutaman sanan myös Suomen talouskehityksestä.
Rehn muistutti julkisen talouden alijäämän kääntyneen uudelleen kasvuun, samoin valtion velkaantumisen.
– Kun myös väestön ikääntyminen painaa julkista taloutta, olisi tulevaan kehitykseen varauduttava jo nyt. Myös tällä viikolla raporttinsa julkaissut kansainvälinen valuuttarahasto IMF korostaa työllisyyden vahvistamisen ja julkisen talouden tervehdyttämisen tarvetta.
Suomen talouskasvun hidastumisen taustalle Rehn hahmotti maailmantalouden tilanteen, johon vaikuttaa ennen muuta Yhdysvaltain ja Kiinan keskinäinen kauppasota.
– Viennin kasvu on jo hidastunut ja Suomelle keskeisten vientimaiden kuten Saksan ja Ruotsin näkymät ovat heikentyneet.
Rehn totesi, että työllisyys kehittyi Suomessa poikkeuksellisen hyvin vuosina 2017 ja 2018. Kun työllisyysaste oli vuonna 2015 68 prosenttia, niin nyt se on yli 72 prosenttia. Vastaavana aikana työttömyys laski 9,5 prosentin (2015) tasosta tämän vuoden noin 6,5 prosenttiin.
Rivien väleissä kuului olevan terveisiä myös käynnissä olevan työmarkkinakierroksen osapuolille. Kasvuvuosien suotuisten tuulten taustalla oli Rehnin mukaan maailmantalouden kasvun ja rakenteellisten uudistusten lisäksi myös työmarkkinapöydissä parhaillaan hiertävä kiky-sopimus ja palkkamaltti.
“Nyt maailmantalouden vetoapu hiipuu ja kotimaassa tehtyjen ratkaisujen sato alkaa olla korjattu.”
– Kustannuskilpailukyky parani etenkin vuonna 2017, jolloin kilpailukykysopimus astui voimaan. Vuonna 2018 kustannuskilpailukyky eri mittareiden mukaan parani hieman edelleen. Sama näyttää jatkuneen tänä vuonna. Tähän ovat vaikuttaneet melko maltilliset palkkaratkaisut.
– Meidän arviomme mukaan lievä paraneminen on yhä tarpeen, jotta viennin markkinaosuus ja vientialojen työllisyys saataisiin pitkän aikavälin trendien tasolle, Rehn jatkoi.
Työllisyyden koheneminen on Suomessa tänä vuonna hidastunut mikä on työllisyyden varassa lepäävän julkisen talouden kannalta huolestuttavaa.
– Nyt maailmantalouden vetoapu hiipuu ja kotimaassa tehtyjen ratkaisujen sato alkaa olla korjattu.
Rehn kehui Rinteen hallituksen työllisyysasteelle astettua 75 prosentin tavoitetta. Samalla hän totesi suunnan kääntämisen vaativan sekä hallituksen uudistuksia että työmarkkinakierroksen onnistumista.
Työllisyysasteen nostamisen Rehn sanoi vaativan työvoiman tarjontaa lisääviä toimia kuten eläkeputken katkaisemista, kannustavampaa työttömyysturvaa, perhevapaauudistusta ja työperäistä maahanmuuttoa.
Kohtaanto-ongelmia Rehn lieventäisi tutuilla lääkkeillä kuten koulutuksella, tehokkaalla työnvälityksellä ja asuntopolitiikalla.
– Kysynnän kannalta keskeinen merkitys on onnistuneen suhdannepolitiikan lisäksi kotimaisten kustannusten kehityksellä muihin maihin kuten tärkeimpiin kauppakumppanimaihin verrattuna, Rehn jatkoi.
Rehn otti kantaa myös taloustieteen klassikoihin kuuluvan John Maynard Keynesin ajattelun ympärillä käytävään poliittiseen keskusteluun.
“On kysyttävä mikä on tilanne Suomessa, kun maailmantalous seuraavan kerran joutuu taantumaan.”
– Meillä ja muuallakin vedotaan etenkin laskusuhdanteessa mieluusti Keynesin oppeihin ja vaaditaan finanssipoliittista elvytystä tarvittaessa vaikka velaksi. Tähän voi olla perusteensa suhdanteiden tasaamiseksi, jos julkisessa taloudessa on liikkumavaraa. Mutta kovin usein tuntuu kasvavan talouden oloissa unohtuvan lainkaan kiristää finanssipolitiikkaa, vaikka Keynesin oppien mukaan näin pitäisi toimia, mikä lienee eräänlaista puolikeynesiläisyyttä.
– Kehtaisikohan peräänkuuluttaa kokonaiskeynesiläisyyttä? Eli jos talouden kasvaessa maltetaan kasvattaa julkisen talouden puskureita, niitä voidaan tehokkaasti hyödyntää taantuman koittaessa. Se on mielestäni kestävää talouspolitiikkaa, Rehn totesi.
Rehn vertasi nykyhetkeä 1990-luvun alun laman jälkeiseen tilanteeseen, jolloin julkisen talouden velkaosuutta laskettiin useiden vuosien ajan. Vuonna 2008 velkasuhde oli enää 33 prosenttia.
– Kun sitten maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutukset iskivät Suomeen vuoden 2008 jälkipuoliskolta alkaen, julkinen talous pystyi tukemaan kotimaista kysyntää. Aiempaa pienempi julkinen velka antoi tälle tilaa. On kysyttävä mikä on tilanne Suomessa, kun maailmantalous seuraavan kerran joutuu taantumaan. Mitä pienempi on tuolloin julkinen velka, sitä suurempi on julkisen talouden liikkumavara, Rehn sanoi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.