Hallituspuolueiden tavoitteena on löytää keinoja talouskasvun piristämiseen ja kuluttajien luottamuksen vahvistamiseen sekä apua erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen.

Liikkumavara tähän on niukka. Jokaiseen riihessä päätettävään lisäpanostukseen on eurot nipistettävä jostain muualta. Mitään suuria apupaketteja ei hallituksesta ole lupailtu.

- Lähtökohta on, että kaikki kasvu- ja työllisyystoimet pitää rahoittaa jollakin. Rahoitus mahdollisten uusien toimien toteuttamiseksi täytyisi kaivaa säästötoimilla tai veronkiristyksillä. Tässä vielä on jonkin verran töitä ennen kuin riihi loppuu ensi viikolla, kuvailee valtiovarainministeriön (VM) budjettipäällikkö Mika Niemelä STT:lle.

- Voidaanko esimerkiksi nykyisiä koulutuspanostuksia suunnata uusiksi, sen tyyppisiä pohdintoja varmaan käydään.

Hän korostaa, ettei ota kantaa poliittisiin päätöksiin.

Hallituksen kehysriihineuvottelut käydään tiistaina ja keskiviikkona Säätytalossa Helsingissä.

HALLITUKSESSA, etenkin kokoomuksessa, on ollut halua korottaa kotitalousvähennystä, vaikka kaikki asiantuntijat eivät kotitalousvähennystä merkittävänä kotimaisen kysynnän piristysruiskeena pidäkään.

Kotitalousvähennyksestä on ollut pöydällä erilaisia vaihtoehtoja. Vähennyksen palauttaminen vuoden 2024 tasolle tarkoittaisi enimmäismäärän nostamista 2 250 euroon ja omavastuun alentamista 100 euroon.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus laski kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 1 600 euroon ja poisti kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä saadun korotetun vähennyksen. Lisäksi se nosti kotitalousvähennyksen omavastuuosuuden 150 euroon.

Hallitus on myös kaavaillut jonkinlaista pientä apupakettia rakennusalalle, esimerkiksi korjausrakentamista halutaan edistää. Tähän auttaisi osaltaan kotitalousvähennyksen muuttaminen.

Budjettipäällikkö Niemeläkin sanoo, että rakentaminen ja rakennusala ovat varmasti keskusteluissa.

- Pitää tarkkaan miettiä, mikä on mahdollista. Yleisellä tasolla tarkasteltaessa voisi pohtia tukea korjausrakentamiseen, valtion takauksia ja niiden ehtojen parantamista. Kotitalousvähennys voi tulla kyseeseen, samoin energiatehokkuusremontit, Niemelä puntaroi.

Niemelän mukaan voi katsoa myös, voisiko joitakin julkisen sektorin rakennushankkeita aikaistaa, esimerkiksi puolustushallinnossa.

Lähi-idän sodan aiheuttamaan energiahintojen nousuun Niemelä ei lupaile tässä vaiheessa helpotusta.

- Meidän viestimme on ollut alusta alkaen, että ei ole akuuttia tarvetta tehdä toimia. Todennäköisesti tämä viesti jatkuu.

JOKA TAPAUKSESSA jostakin hallituksen on kaivettava noin 400 miljoonan euron edestä korvaavia tai täydentäviä säästöjä.

Niemelä sanoo, että kokonaisuudessaan säästöt tulevat voimaan vasta vuonna 2028, vaikkakin suurin osa jo ensi vuonna.

- Se koskee kaikkia aiemmin tehtyjä päätöksiä, joista osa on jäämässä toteutumatta. Esimerkiksi toteutumatta jääneet sote-säästöt ovat keskeinen osa.

Sote-säästöjen osuus potista on reilut 200 miljoonaa euroa.

Orpo on väläytellyt julkisuudessa tukea myös Rajavartiolaitokselle droonien torjuntaan ja havainnointiin.

Niemelän mukaan rahoitus saattaa löytyä heti riihen jälkeen eduskunnalle annettavasta lisäbudjetista, jossa on kertaluonteisia menoja.

- Jos esimerkiksi drooneihin ja niiden torjuntaan tarvitaan lisärahoitusta, niitä saadaan lisäbudjetin kautta aika nopeasti liikkeelle. Tämän vuoden jakamaton lisäbudjettivaraus on 243 miljoonaa euroa.

Niemelä arvelee, että jonkin verran asioita ohjautuu automaattisesti lisäbudjetin puolelle.

MUUN MUASSA Suomen Pankki on korjannut talousennusteitaan alkuvuoden aikana alaspäin. Niemelä arvioi, ettei valtiovarainministeriönkään talousennusteen näkymä tule olemaan aiempaa valoisampi.

- Ennusteiden korjaukset lienevät pikemminkin alaspäin kuin ylöspäin. VM:n ennuste julkaistaan 30. huhtikuuta.

Hänen mukaansa näyttää siltä, että EU-puolelta ei tule uusia vaateita ensi vuodelle eikä uusia sopeutustoimia ole sen myötä välttämätöntä tehdä.

- Mikäli ennuste synkkenee, se tuo paineita tuleville vuosille. Sopeutustarve voi kasvaa entisestään.

Ministeriö ennusti joulukuussa ensi vuodelle 1,1 prosentin kasvua bruttokansantuotteeseen ja vuodelle 2028 1,6 prosentin kasvua.

Sanna Nikula, Saila Kiuttu/STT