Kello 5.09 on toivottavasti historiallinen hetki – bussilinjojen myllerrys alkaa vasta ensi vuonna

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Tommi Ikonen testiajoi länsimetroa lokakuun lopulla.

Espoolaiset pääsevät metron kyytiin lauantaina 18. marraskuuta heti aamuliikenteen alkaessa. Ensimmäinen juna metron uudella osuudella lähtee matkaan Matinkylästä kohti Vuosaarta aamulla kello 5.09.

Tänä aamuna kävi selväksi, että kauan odotettu metron uusi, Ruoholahden ja Matinkylän välinen osuus avataan tuolloin matkustajille.

– On hienoa, että voimme viimein tarjota raideliikennettä myös Etelä-Espoossa ja Lauttasaaressa, Helsingin seudun liikenteen HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi iloitsi perjantaiaamuna.

Metroa ajetaan kahdella linjalla, jossa toinen linjoista kulkee reitillä Matinkylä–Vuosaari ja toinen reitillä Tapiola–Mellunmäki. Idässä joka toinen juna ajaa Mellunmäkeen ja joka toinen Vuosaareen aivan kuten nykyäänkin. Lännessä joka toinen juna kääntyy ympäri Tapiolassa ja joka toinen jatkaa Matinkylään.

Linjojen yhteisellä osuudella Tapiolan ja Itäkeskuksen välillä ruuhka-ajan vuoroväli on 2,5 minuuttia. Arjen päiväliikenteessä ja alkuillasta sekä lauantaina päiväaikaan junat kulkevat vajaan neljän minuutin välein. Sunnuntaisin ja muina aikoina metron vuoroväli linjojen yhteisellä osuudella on viisi minuuttia.

Käyttöön saadaan yksi maailman turvallisimmista metroista.

Metroliikennettä operoi Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL. Sen toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski totesi, että edellytykset aloittaa liikenne täyttyivät, kun koeajoissa huomatut puutteet onnistuttiin korjaamaan.

HKL jatkaa kuitenkin vielä metron käyttöönoton valmistelevia töitä. Lehmuskosken mukaan koeajot jatkuvat koko metrolinjalla jatkuvat varsinaisen matkustajaliikenteen alkuun saakka.

– Tavoitteena on hyödyntää viimeisetkin päivät mahdollisimman täysimääräisesti metroliikenteen luotettavuuden varmistamiseksi.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä pitää tärkeimpänä asiana, että metro saadaan palvelemaan asukkaita ja asiakkaita sekä koko seudun kestävää kasvua.

– Helsinki ja Espoo ovat Suomen talouden vetureita. Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävään syntyy entistä kilpailukykyisempi ympäristö myös yrityksille ja työpaikoille.

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo lupaa, että käyttöön saadaan yksi maailman turvallisimmista metroista, jossa jokainen asema ilmeellään vahvistaa alueensa identiteettiä.

– Rakennushankkeena länsimetro on yksi vaativimmista Suomen historiassa. Metron laajentuminen on piristysruiske koko pääkaupunkiseudun kehitykselle. Espoo elää nyt ennennäkemätöntä kehitysvaihetta.

Isotalo huomautti, että radan varrella on syntynyt tuhansia uusia asuntoja ja työpaikkoja sekä uusia palvelumuotoja, joista esimerkkinä Koulu palveluna -kokeilu.

Rakentaminen jatkuu Matinkylä–Kivenlahti-osuudella, jossa louhinnoista on Isotalon mukaan tehtynä lähes 94 prosenttia.

Matkustajat saavat aikaa totutella uuteen yhteyteen.

Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussilinjat uudistuvat metron käynnistyttyä, mutta vasta ensi vuoden puolella tammikuun 3. päivästä alkaen. Siihen asti bussilinjat Lauttasaaressa ja Espoossa jatkavat kulkuaan nykyiseen malliin.

Sen jälkeen Länsiväylää pitkin Kamppiin kulkevat seutulinjat korvautuvat liityntäbusseilla metroasemille ja Etelä-Espoon linjasto uudistuu kokonaisuudessaan. Lauttasaaressa kaikki linjat joko päättyvät Lauttasaaren metroasemalle tai kulkevat sen kautta.

Muutoksia tulee myös Lehtisaaren, Kuusisaaren ja Kauniaisten bussiliikenteeseen. Kirkkonummelta kulkevat seutulinjat taas päättyvät 3. tammikuuta alkaen Matinkylän bussiterminaaliin.

– Metro kulkee Matinkylään asti noin puolentoista kuukauden ajan samanaikaisesti nykyisten bussilinjojen kanssa. Näin matkustajat saavat aikaa totutella uuteen yhteyteen, ja toisaalta me voimme varmistua sen toimivuudesta ennen kuin bussien reitit uudistuvat, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi perustelee.

 

Harva suomalainen uskoo omistavansa sähköauton jo 2 vuoden päästä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sähköauton omistamisen uskotaan yleistyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Fortumin kyselyyn vastanneista suomalaisista lähes joka viides uskoo omistavansa sähköauton kymmenen vuoden päästä. Sähköauton omistamiseen kahden vuoden päästä uskoo neljä prosenttia vastanneista.

Kaksi kolmasosaa vastanneista lataisi sähköautoa mieluiten kotona, esimerkiksi omassa autotallissa tai pihalla. Hieman yli puolet vastanneista valitsisi työsuhdeautoksi mieluummin sähköauton kuin polttoaineella kulkevan auton, jos molempien kustannukset olisivat yhtä suuret.

Yli kaksi kolmasosaa vastanneista on kokonaan tai osittain sitä mieltä, että Suomeen pitäisi saada lisää sähköautoja, koska liikennepäästöt ovat liian suuret.

Kyselyyn vastasi reilu tuhat ihmistä loka-marraskuussa 2017. Kyselyn toteutti Kantar TNS.

AVAINSANAT

Ei näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi, toteaa oikeus

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden mukaan ei ole näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi. Käräjäoikeus tuomitsi tänään kaksi miestä useiden vuosien vankeuteen tapon yrityksestä. Toinen miehistä puukotti uhria toisen ojentamalla veitsellä ja aiheutti hänelle vakavia vammoja.

Syyttäjä vaati rangaistuksen koventamista rasistisen motiivin perusteella. Oikeuden mukaan miehet nimittelivät uhriaan neekeriksi, mutta uhri itse ei katsonut joutuneensa rikoksen kohteeksi etnisen alkuperänsä perusteella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Nyt jo viides ehdokas uudeksi arkkipiispaksi

Kuva: Jari Soini

Teologian tohtori, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) vs. lähetysjohtaja ja Sanansaattaja-lehden päätoimittaja Ville Auvinen on arkkipiispan vaalin viides ehdokas. Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin tänään. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan tarvitaan ehdokkaan suostumus sekä vähintään 30 äänioikeutetun valitsijan esitys.

Auvinen on syntynyt vuonna 1966. Auvinen vihittiin papiksi vuonna 1988. Hän on työskennellyt seurakuntapappina 1988–1994, ja ollut lähetystyössä Sambiassa 2007–2010. Hän väitteli teologian tohtoriksi vuonna 2013. Hän on tällä hetkellä virkavapaudella Suomen teologisen instituutin pääsihteerin tehtävästä, jossa on ollut vuodesta 2013.

Rovasti, teologian tohtori Heli Inkinen (s. 1957), Porvoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Björn Vikström (1963), teologian tohtori Ilkka Kantola (s. 1957) ja Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma (s. 1962) ovat myös ehdolla arkkipiispan vaaliin.

Vaalin ehdokasasettelu päättyy 27.11. Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2.2018. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken torstaina 1.3.2018.

Työ lapsiperheiden hyväksi toi Vappu Taipaleelle Perheteko-palkinnon

Kuva: Jari Soini

Lääketieteen tohtori Vappu Taipale saa Alli Paasikiven Säätiön Perheteko-palkinnon tänään Lasten oikeuksien päivänä. Palkinto myönnetään myös lääketieteen lisensiaatti Eeva Kuuskoskelle ja Monimuotoiset perheet -verkostolle.

Perheteko-palkinto nostaa esille pitkäjänteisen perhepoliittisen vaikuttamistyön tärkeyttä sekä uusia ja innovatiivisia tapoja edistää perheiden hyvinvointia tämän päivän Suomessa.

Säätiö kiittää palkinnolla suomalaisen perhepolitiikan rohkeita edelläkävijöitä Taipaletta ja Kuuskoskea heidän työstään erityisesti pienten lasten perheiden sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi.

Perusteluissa sanotaan, että he ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että Suomi on jo 1970-luvulta alkaen ohjannut resursseja pienten lasten hoidon tukijärjestelmiin ja lasten varhaisiin vuosiin. Tämä toiminta on ollut kansainvälisesti vertaillenkin vahvaa.

– Näin vanhemmat ovat uskaltaneet perheellistyä ja perheen ja työn yhteensovittaminen on helpottunut erilaisissa perheissä.

Vappu Taipale on ollut määrätietoisesti rakentamassa Suomen korkeatasoista varhaiskasvatusjärjestelmää. Hän on vaikuttanut muun muassa siihen, että suomalaislapset saivat ensimmäisinä maailmassa subjektiivisen oikeuden päivähoitopaikkaan.

Taipale toimi sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1982–84 ja sen jälkeen 1984–2008 pääjohtajana Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa (vuoteen 1992 asti Sosiaalihallitus).

Eeva Kuuskosken toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1983–87 päivähoitojärjestelmää laajennettiin ja pienten lasten kotihoidon tuen kehitettiin.

Monimuotoiset perheet on innovatiivinen vaikuttamistyön verkosto, joka kokoaa tietoa monimuotoisten perheiden erityistarpeista päättäjien ja palveluntarjoajien tarpeisiin.

Palkinnot myöntää vuonna 1952 perustettu Alli Paasikiven Säätiö. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.

Aamuruuhkan jälkeen alkoivat ongelmat – metro kulkee epäsäännöllisin välein

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Metro ajaa epäsäännöllisin vuorovälein Espoon Tapiolan asemalla ilmenneen teknisen vian vuoksi, kerrotaan metrovalvomosta. Tapiolan asema on yksi länsimetron myötä auenneista uusista asemista, ja se on toisen metrolinjan päätepysäkki.

Valvomon mukaan metrot kulkevat vian vuoksi muutaman minuutin myöhässä. Vian kestoaikaa ei osata arvioida, mutta asiaa tutkitaan parhaillaan.

Lauantaina juhlallisin menoin avatun länsimetron liikennöinti sujui mallikkaasti vielä aamuruuhkassa.

Tieliikennekeskuksen mukaan länsimetron aukeaminen ei vaikuttanut Helsinkiin suuntautuvan aamuliikenteen määrään. Tieliikennekeskus kertoi autoilijoita olleen aamuliikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

– Liikennemäärät ovat ihan samat, jonkun sadan heittoa on. Vaikuttaako se sitten siltä, että aiemmin bussia käyttäneet ovat siirtyneet metroon, mutta autoa käyttävät tulevat edelleen autolla. Ainakin näyttää siltä, että vielä ei ole löydetty metroon, kertoo liikennepäivystäjä Petra Latvasalo.

Useaan otteeseen viivästyneen länsimetron avajaisia vietettiin lauantaina. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.