– Sen lisäksi, että metsä tuo elannon aika isolle porukalle Keski-Suomessa, se antaa ihmisille paljon myös ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksia, Keski-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm (sd.) kiteyttää.

Metsäteollisuus ja siihen liittyvä teknologiateollisuus muodostavat Keski-Suomen talouden ytimen, ja näillä aloilla osuus maakunnan työpaikoista on noin kaksinkertainen verrattuna koko maan vastaavaan osuuteen.

Nyholm on itsekin tehnyt työuransa metsäteollisuudessa Äänekoskella, jonne uutta hyvää on nyt tuonut vuonna 2017 valmistunut biotuotetehdas. Tehtaassa valmistetaan sellua, ja tuotannon sivuvirroista syntyy muita biotuotteita, kuten bioenergiaa, mäntyöljyä, tärpättiä ja rikkihappoa.

(Juttu jatkuu kuvien jälkeen.)

Rolf Nyholm edustaa Keski-Suomea myös Euroopan alueiden energia- ja ympäristöalan yhteistyöjärjestö Fedarenen hallituksessa. – Se tarjoaa Keski-Suomelle esimerkiksi kumppanuuksia ilmastonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä, hän kuvailee.

Tapio Kotilainen, 17, tekee kuormausharjoituksia metsäkonesimulaattorilla.

Biotuotetehdas on myös vauhdittanut alan oppilaitosten kehitystä. Saarijärvellä Tarvaalan biotalouskampuksella investoitiin vastikään uuteen Forestori-rakennukseen, jossa on muun muassa erilaisia oppimisympäristöjä. Uutuuttaan kiiltelevässä simulaattoriluokassa 17-vuotias Tapio Kotilainen vie varmoin elkein metsäkoneen kouran maassa lojuvan tukin ylle, tarttuu tukkiin ja siirtää sen jo keräämänsä kuorman jatkoksi.

– Kävin ensin rakennusalan opintoja, mutta vaihdoin tänne ja olen viihtynyt. Metsäala tuntui ehkä enemmän omalta alalta, ensimmäistä vuotta metsäalaa Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa (Poke) opiskeleva Kotilainen kertoo.

Forestorin toisessa päässä on valtava korjaamohalli, jossa hääritään maa- ja metsätalouskoneiden korjauksen ja huollon parissa. Sinne vetää 17-vuotiaan Tiina Jauhiaisen veri.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Ympäristöalan lehtori Tarja Hyötyläinen kannustaa 17-vuotiasta Tiina Jauhiaista opinnoissa.

– Aloitin syksyllä metsäalan opinnoissa, mutta rassaushommat alkoivat kiinnostaa enemmän, joten vaihdan nyt alaa raskaskoneasentajapuolelle, Jauhiainen kertoo.

Tarvaalan biotalouskampuksella Poke ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu muodostavat yhdessä koulutuksen ja tutkimuksen keskittymän. Siitä on pyritty rakentamaan biotalousalan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen paikka, jossa alan yrittäjät, tutkijat ja kehittäjät sekä opiskelijat kohtaavat.

Poken luonnonvara- ja ympäristöalan yksikössä tarjotaan metsäalan lisäksi koulutusta maatalousalalle, eläintenhoitoon sekä luonto- ja ympäristöalalle. Ympäristöalaa opettavan Tarja Hyötyläisen mukaan metsäalan suosio tuntuu kasvaneen.

– Metsäalalle on ollut paljon hakijoita, ala vetää juuri nyt hyvin varmasti myös Äänekosken biotuotetehtaan takia, hän arvioi.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Laukaalainen kunnanvaltuutettu Eliisa Haimakka (sd.) liputtaa puurakentamisen puolesta.

Metsä antaa paljon ja puusta on moneksi. Äänekoskella aiotaan esimerkiksi testata puupohjaisen tekstiilikuidun valmistusta teollisessa mittakaavassa. Puurakentaminenkin on yhä yleisempää. Esimerkiksi Laukaassa puusta rakennettiin Satavuon koulu – Suomen ensimmäinen ekokoulu. Siellä muun muassa sähköä tuotetaan aurinkopaneeleilla, opetuksessa hyödynnetään sähköisiä oppimateriaaleja ja koulun omassa keittiössä pyritään valmistamaan ruoka lähellä tuotetuista aineksista.

– Laukaassa ollaan oltu monissa asioissa aktiivisesti avarakatseisia. Uskon, että se on yksi syy, miksi haluttiin lähteä kokeilemaan uutta, laukaalainen kunnanvaltuutettu Eliisa Haimakka (sd.) luonnehtii.

Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat riesana kunnissa kautta maan, niin myös Laukaassa. Kun uusia kouluja, päiväkoteja ja palvelutaloja pitää rakentaa vanhojen tilalle, voisivat päättäjät Haimakan mielestä pitää puun mielessä.

– Puurakentamista pitäisi mielestäni miettiä tulevaisuudessa enemmänkin. Kunnissakin voisi miettiä investointeja tehdessä, olisiko puurakentaminen mahdollinen vaihtoehto, Haimakka sanoo.

Viime kesänä Rakennustutkimus RTS:n toteuttama tutkimus kertoo, että kunnissa puurakentamisen suosio onkin kasvussa. Tutkimuksen mukaan vuosina 2018–2020 yli kahdeksankymmentä palvelurakennusta valmistuu puusta. Myös asuinrakennuksien – kerros- ja rivitalojen – rakennusmateriaali on yhä useammin puu. Puukerrostaloja aikoo rakentaa kaikkiaan 73 kuntaa.

– Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää puun käytön lisäämistä rakentamisessa. Nyt myös kunnat alkavat pikkuhiljaa herätä tähän, vaikkakin tehtävää on vielä paljon. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta, ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman vetäjä Petri Heino sanoo tiedotteessa.

Kun teollisuus ja rakentaminen tarvitsevat metsästä raaka-aineensa, se tietysti tarkoittaa, että metsää hakataan. Hakkuut puhuttavat Keski-Suomessa, eikä varmasti vähiten siksi, että ne muuttavat maisemaa. Rolf Nyholm liikkuu monen muun suomalaisen tapaan mielellään luonnossa – metsissä ja järvillä. Hakkuiden vaikutuksia metsien virkistysarvoon ei ole voinut olla huomaamatta.

– Erityisesti järvillä, joita metsät reunustavat joka puolelta, on nähtävissä, että avohakkuita on alkanut ilmestyä luvattoman paljon. Se tietysti huolestuttaa, mutta samalla ymmärrän myös metsäteollisuuden tarpeet, hän sanoo.

Metsällä on merkitystä myös ilmastonmuutosta hillitsevänä hiilinieluna ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäjänä. Nyholm toivookin, että hakkuisiin löytyisi luonnossa liikkujien, teollisuuden sekä ympäristön ja ilmaston kannalta kaikkia hyödyttävä ratkaisu. Hän kehuu Äänekosken kaupungin tapaa hoitaa ja hyötykäyttää omia metsiään.

– Lähimetsässäni hakattiin aika paljon, mutta ei avohakkuuna. Puita otettiin sieltä täältä niin, että se on esimerkiksi avannut hienosti jokinäkymää Häränviralle. Metsänhoidosta sen tarkemmin ymmärtämättä ainakin tuntuu, että tällainen säästäen tehty hakkuu on hyvä tapa, Nyholm pohtii.

Muutkin tähän juttuun haastatellut keskisuomalaiset pitävät tärkeänä löytää hakkuisiin tasapaino niin, että metsää voidaan käyttää elinkeinona ilman, että tehdään ilmaston näkökulmasta peruuttamatonta tuhoa. Tarja Hyötyläinen katsoo, että elinkeinon tarpeet eivät saa jyrätä ympäristön tarpeita.

– Hakkuita tehdessä pitää huolehtia siitä, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Esimerkiksi kantojen korjaaminen hakkuualueilta on huolestuttavaa, koska siinä katoaa myös monen lajin elinympäristöä, hän sanoo.

Kantojen korjuun ja sen jälkeen tehtävän maanmuokkauksen seurauksena kuusikoiden maaperän pintakerros häiriintyy ainakin yli kymmenen vuoden ajaksi, selviää Lilli Kaarakan väitöskirjasta (Helsingin yliopisto, 2018). Väitöksen mukaan havupuiden kannot ja paksut juuret muodostavat merkittävän hiilen ja ravinteiden pitkäaikaisvaraston, ja kantojen korjuun merkittävin ekologinen vaikutus onkin lahopuun ja sen hiilivaraston määrän väheneminen.

Hyötyläinen pitää hölmönä puheena, että Suomi olisi tehnyt jo osuutensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hän muistuttaa, että Suomella on paljon annettavaa vaikkapa ympäristöön liittyvän tutkimuksen muodossa.

– Carbon action -hankkeessa tutkitaan miten maaperä ja peltomaa voi toimia hiilinieluna. Poke on siinä mukana. Se on hyvä esimerkki hankkeista, joista voidaan viedä tietoa maailmalle, kasvattaa osaamista ja kehittää menetelmiä, hän kuvailee.

– Ajattelen itse niin, että vaikka emme voi yksin pelastaa koko maailmaa, meidän tietotaidollamme on merkitystä, hän jatkaa.

Ympäristötieteiden tohtorina Hyötyläisen ominta aluetta ovat vesistöt – ekotoksikologia, ympäristömyrkyt ja haitta-aineet sekä vesistöjen kunnostus. Hän kertoo, että viemisiksi maailmalle kelpaisi myös Puumavesi-hankeessa tehtävä tutkimus.

– Se liittyy metsäojitusten aiheuttaman ravinnekuorman keräämiseen. Ojiin, laskeutusaltaisiin ja puroihin tehdään esimerkiksi risuista nippuja, jotka sitovat ravinteita. Nippuihin muodostuu oma kasvusto – bakteereja, leviä ja sienirihmastoa, jotka voivat suodattaa vedestä epäpuhtauksia, Hyötyläinen selvittää.

– Tämä on esimerkki siitä, miten luontoa voidaan hoitaa eri tavoin hyvin luonnonmukaisin ja aika yksinkertaisinkin menetelmin.

Juttu on osa Demokraatin piirikierros-sarjaa, jossa vieraillaan kaikissa SDP:n piireissä.