Appelqvist pohtii tiedotteessa koronan omikronmuunnoksen vaikutuksia taloudella ja nostaa esiin kolme skenaariota.

Ensimmäinen skenaario on pessimistinen.

– Jos rokotesuoja osoittautuu riittävän huonoksi, ja omikron riittävän tarttuvaksi, tarvitaan tiukkoja sulkutoimia, jotka kääntäisivät talvella suhdanteen pakkaselle ja palvelualojen lomautukset takaisin nousuun, Appelqvist sanoo.

Appelqvist kuitenkin muistuttaa, että edes pessimistisessä vaihtoehdossa ei oltaisi lähtöruudussa eli kevään 2020 tilanteessa.

– Nykyisiä rokotteita pystytään todennäköisesti muuntamaan siten, että ne toimivat paremmin myös uusia variantteja vastaan. Siihen menee kuitenkin aikaa. Bruttokansantuotteen supistuminen kestäisi pitkälle vuoden 2022 puolelle, Appelqvist sanoo.

Optimistisen skenaarion mukaan omikron joko aiheuttaa aiempaa lievempää tautia tai se jää pysyvästi deltavariantin varjoon. Silloin uusi variantti ei muuttaisi mitään tai se voisi olla jopa hyvä uutinen.

– Parhaimmillaan voisi käydä niin, että omikron auttaa ihmisiä kasvattamaan immuniteettiä koronaa vastaan ilman, että vaikeiden tautitapausten määrä kasvaa. Äärioptimistisessa skenaariossa omikron viitoittaisi siis tietä talouksien pysyvään avautumiseen, laumasuojaan ja elämän normalisoitumiseen, Appelqvist sanoo.

Appelqvist kuitenkin muistuttaa, että on aivan liian aikaista tehdä optimistin toivomia johtopäätöksiä.

– Todettuja tapauksia on toistaiseksi vähän, ja on monta mahdollista selitystä sille, että tauti on ilmennyt lievänä. On siten varsin optimistista olettaa, että omikron on vaaraton, Appelqvist jatkaa tiedotteessa.

Todennäköisempi, mutta yhä melko optimistinen vaihtoehto on Appelqvistin mukaan sellainen, jossa omikron ei pärjää deltavirukselle tartuttavuudessa. Silloin se jäisi deltan varjoon, eikä muodostuisi käytännössä erityisen suureksi uhaksi, vaikka olisikin itsessään vaarallinen.

Appelqvist nostaa esiin myös keskitien skenaarion.

– Jos epidemia pahenee, syntyy silti väistämättä tuhoa. Keskitien skenaariossa se jää kuitenkin maltilliseksi ja keskittyy rajatuille toimialoille. Epidemian kiihtyminen nostaisi jälleen säästämisastetta ja kerryttäisi kotitalouksien pankkitalletuksia kulutuksen supistumisen kautta, mutta työttömyyden nousu olisi melko maltillista, Appelqvist sanoo.

Kulutuksen rakenne painottuisi edelleen vahvemmin tavaroihin, eikä toistaiseksi nähtäisi korjausliikettä, jossa palvelut elpyisivät normaalitasolle. Maailmantaloudessa tavarakaupan painottuminen pahentaisi teollisen tuotannon pullonkauloja ja saattaisi kiihdyttää inflaatiota.