Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Keskusta pohtii yhä kantaansa oppivelvollisuuden pidentämiseen – Tuomo Puumala puhuu puolueen ”omasta välimallin ratkaisusta”

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) raotti maaliskuussa ovea sen pidentämiselle 18 vuoteen.

– Me emme ole vielä tehneet linjauksia seuraavia vaaleja varten, mutta olen todennut useampaan otteeseen sillä tavalla, että myös keskustassa pitää olla valmiutta tarkastella tätä asiaa uudelleen, Sipilä sanoi tuolloin.

SDP on ajanut pitkään oppivelvollisuuden pidentämistä. Hiljattain myös vihreät ilmoitti kannattavansa asiaa. Sipilän kannat loivat odotuksia, että myös keskusta olisi linjaamassa näin.

Keskustan koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala avasi tänään Demokraatille eduskunnassa, miten puolue oppivelvollisuuden pidentämiseen tällä hetkellä suhtautuu.

Puumala lähestyy aihetta laajasta kokonaisuudesta käsin. Ensinnä hän toteaa keskustan puhuvan oppioikeudesta tai oppioikeusmallista.

Jo aiemmin keskusta on esitellyt pienten lasten koulu -hankkeensa. Siinä esikoulusta ja peruskoulun kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta syntyisi kokonaisuus, jossa varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen riittävyys edetä pidemmälle. Puumala on puhunut tähän liittyen ”perustaitojen tsekkauspisteestä”.

Keskustan vielä osin kesken olevaan oppioikeusmalliin kuuluu myös satsaus yläkouluun.

– Pitäisi alkaa enemmän jo siellä yläkoulussa valmistautumaan siihen edessäolevaan ja ohjaamaan jo aktiivisemmin siellä.

Puumala puhuu myös mallin reunaprinsiipeistä:

– Haluamme jokaiselle toisen asteen tutkinnon. Näemme sen välttämättömänä,

Puumalan mukaan nykyajan työelämässä on ”täysin mahdotonta” pärjätä ilman toisen asteen tutkintoa.

– Haluamme nykytilanteeseen muutoksia, sekin prinsiippi on hakattu kiinni visiossa, hän sanoo.

”Me olemme nyt oikeasti halunneet nostaa päämme sieltä poteroista.”

Puumalan mukaan vielä ei kuitenkaan ole kuitenkaan tarkkaa kantaa siihen, tarkoittaisiko keskustan kanta oppivelvollisuutta tai keskustalaisittain -oikeutta myös toiselle asteelle.

– Minusta tämä ei ole kyllä ei kysymys, että kyllä, nostetaan se kaikille tai sitten ei tehdä mitään. Me haemme siihen omaa vähän niin kuin välimallin ratkaisua. Se tulisi kaikille, se tulisi enemmän yhteiskunnan kannalta velvollisuutena järjestää se, yksilön kannalta oikeutena, Puumala pyörittelee. (artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…)

Kansanedustaja Tuomo Puumala.

Hänen mukaansa tässä yhteydessä myös vapaan sivistystyön kenttä eli kansanopistot pitää huomioida nykyistä paremmin, ei siis vain lukio ja ammattikoulu.

– Joka tapauksessa nykytilanne ei ole tyydyttävä, siihen haetaan muutoksia… Me vielä hiomme mallia, meillä on omat asiantuntijakuulemiset tässä käynnissä parasta aikaa. Katsotaan vielä, mikä se tarkalleen ottaen tulee olemaan. Tämä on suurin piirtein se, jossa juuri nyt mennään, hän kertoo.

Kun Puumalalle muotoilee kysymyksen niin, että tarkoittaako keskustan malli sitä, että puolue ei missään nimessä esitä velvoittavaa toista astetta, hän vastaa seuraavasti:

– Ei kun me yritämme rakentaa vielä oman mallin. Ei ole tuollaisten negaatioiden kautta poissuljettu vielä mikään. Me olemme nyt oikeasti halunneet nostaa päämme sieltä poteroista ja katsoa, että tämä ei voi mennä niin tämä maailma, että toinen puoli huutaa, että kyllä tarvitaan kaikki ja toinen puoli huutaa että ei tarvita. Me katsomme rauhassa. Me perustamme sitä tutkittuun tietoon. Me yritämme rakentaa hyvän mallin.

Muutoksia, mutta ei liian kaavamaisia.

Paljon on puhuttu myös toisen asteen maksuttomuudesta, asiaan liittyvän kansalaisaloitteenkin pohjalta. Puumalan mukaan se on keskustalle pitkän tähtäimen tavoite.

– Siinä pitää lähteä vähävaraisista liikkeelle niin kuin nyt lähdettiinkin reilu 40 euron oppimateriaalilisän myötä, hän sanoo ja viittaa kehysriihen päätöksiin.

– Visiossa olemme linjanneet, että pitkän tähtäimen tavoitteena on linjata aidosti maksuton toinen aste, hän sanoo.

Rahasta puhuttaessa Puumala sanoo, että tiedossa on, mitä oppivelvolisuuden pidentäminen toisen asteen kattavaksi maksaisi.

– Mutta vähän siihenkin voisi hakea kompromisseja, jos pystyisi pääsemään pikkaisen edullisemmalla kustannuksella. Minä kannatan sitä, että me teemme koulutuspuolelle isoja tulevaisuusinvestointeja… Mutta jossain kohtaa menee se raja, että emme me nyt voi ihan kaikkea luvata ja tehdä. Jotenkin ne täytyy hintalaputtaa kuitenkin ne tavoitteet.

– Meillä on sympatiaa sitä ajatusta kohtan, että me teemme muutoksia, mutta muutokset eivät saisi olla liian kaavamaisia.

Puumalan mukaan visio oppioikeusmallista on julkinen näinä päivinä. Tätä tarkempi oppioikeusmalli taasen on eduskuntavaaliohjelman asia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE