Kaksikon mukaan lausunnoilla olevaan esitykseen sisältyvät kustannusarviot on laskettu reippaasti alakanttiin, aikataulu on liian kireä ja velvoitetta on ylimitoitettu tuntuvasti. Heidän mukaansa esitys menee reippaasti sen yli mitä pohjana oleva EU-direktiivi vaatii. Ympäristöministeriön esittämät kansalliset lisävaatimukset olisivat kohtuuttomia niin kotitalouksien, yritysten kuin kuntakentänkin kannalta, edustajat jyrisevät.

Torniainen muistuttaa, että vaihtoehtoisia ympäristöystävällisiä polttoaineratkaisuja kehitetään jatkuvasti, eikä sähkö ole ainoa vaihtoehto. Yhden energialähteen suosiminen tuntuu hänestä nurinkuriselta.

“Perinteisesti polttoaineen jakelupisteet ovat syntyneet Suomeen markkinaehtoisesti, ei pakkoa käyttäen. Kaava on yksinkertainen: se, joka käyttää, niin maksaa. Nyt uhkaa käydä niin, että kaikki maksavat, muttei juuri kukaan käytä.
Esityksen vaikutusarvioissa puhutaan 1100-2300 euron investointitarpeesta latauspistettä kohti, mutta käytäntö on osoittanut, että todelliset kustannukset saattavat olla jopa 5000 euroa.”

“Pelkästään elinkeinoelämän näkökulmasta kyseessä olisi satojen miljoonien hukkainvestointi. Investoinnit tehtäisiin täysin väärässä mittakaavassa ja käyttäjien kannalta myös vääriin paikkoihin. Tutkimustieto myös osoittaa, että käytössä olevien sähköautojenkin latauksista peräti 80-90 prosenttia tehdään kotona.”