Keskustan Kärnä ihmettelee porua: ”Onko tämä 22 euron tuki sellainen asia, josta kannattaa pitää näin suurta meteliä?”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) esittää blogissaan, että enontekiöläiset veronmaksajat maksavat helsinkiläisten asumistuet. Hän pohjaa näkemyksiään Ylen toissapäivänä julkaisemaan verolaskuriin, josta veronmaksaja voi tarkistaa paljonko maksaa veroja ja kuinka nämä veroeurot käytetään.

– Laskuri on varsin mielenkiintoinen. Jokainen voi sen avulla tarkastaa, kuinka paljon esimerkiksi maataloustuet, asumistuet ja teollisuuden tutkimus sekä kehittämisrahoitus syö omasta lompakosta, Kärnä kirjottaa.

Hän huomauttaa, että ihmiset Lapissa ovat tottuneet jatkuvasti kuulemaan, kuinka he ovat todellisuudessa muun maan elättejä.

– Vastaväitteet kaikuvat usein kuuroille korville, mutta mitä sanoo verolaskuri asiasta yksittäisen, 2500 euroa kuukaudessa tienaavan, enontekiöläisen ja helsinkiläisen veronmaksajan näkökulmasta, Kärnä kysyy.

Kärnän laskelmien mukaan helsinkiläinen maksaa palkkatuloistaan erilaisia veroluontoisia maksuja 18765 € vuodessa. Enontekiöläinen puolestaan 545 € enemmän, 19310 € vuodessa.

– Eron suurin selittäjä on kunnallisveroprosentti, joka on Enontekiöllä korkeampi kuin Helsingissä.

Erot korostuvat Kärnän mukaan entisestään, kun tarkastellaan teollisuuden tutkimus ja kehittämisrahoitusta.

Hän tekee seuraavaksi esityksen, kuinka näitä veroeuroja käytetään maataloustukiin.

– Helsinkiläisen veronmaksajan kukkarosta maa-, metsä-, kala- ja riistatalouteen käytetään 263 € vuodessa, eli ”huikeat” 1,4% kaikista veroluonteisista maksuista. Onko tämä 22 euron kuukausittainen tuki kohtuuhintaisten kotimaisten elintarvikkeiden takaamiseksi todella sellainen asia, josta kannattaa pitää näin suurta meteliä?

– Etenkin, kun tästä tuesta kohdentuu Uudellemaalle vuosittain 18,9 € ja Lappiin 4,2 €. Enontekiöläinen veronmaksaja puolestaan maksaa vuodessa 271 €. Tästä potista Uudellemaalle kohdentuu 19,5 € ja Lappiin 4,3 €.

Erot korostuvat Kärnän mukaan entisestään, kun tarkastellaan teollisuuden tutkimus ja kehittämisrahoitusta.

– Tätä tukea helsinkiläinen veronmaksaja maksaa 120 € vuodessa ja enontekiöläinen 124 €. Helsinkiläinen saa tälle rahalle myös valtavasti katetta, sillä hänen veroistaan peräti 56,4 € kohdentuu Uudellemaalle ja Lappiin 4,2 €. Enontekiöläinen veronmaksaja on jälleen ”nettomaksajana”. Hänen veroistaan Uusimaa imaisee 58,28 € ja Lappi ainoastaan 1,98 €.

Summa summarum, helsinkiläinen veronmaksaja saa veroillaan huomattavasti paremman katteen.

Seuraavaksi Kärnä keskittyy yleiseen asumistukeen. Hänen mukaansa yleistä asumistukea helsinkiläinen esimerkkihenkilö maksaa vuodessa 164 € ja hänen enontekiöläinen kollegansa 169 €.

– Helsinkiläisen veroista peräti 60,68 € kohdentuu suoraan uudellemaalle, kun Lappiin siirretään 4,59 €. Enontekiöläinen veronmaksaja puolestaan maksaa Uudenmaan asumistukea 62,53 eurolla ja Lapin asumistukea 4,73 eurolla. Kuka siis elättää ketä tässä laskelmassa?

– Summa summarum, helsinkiläinen veronmaksaja saa veroillaan huomattavasti paremman katteen omassa maakunnassaan kuin lappilainen veronmaksaja omassaan.

Kärnä myös huomauttaa, että lisäksi helsinkiläinen maksaa vähemmän veroja, koska peruspalveluiden järjestäminen Helsingissä on väestötiheyden takia lähtökohtaisesti edullisempaa.

– Seuraavaksi joku ilmestyy väittämään, että tällaisen laskelman tekeminen on osaoptimointia ja typerää. Niin tavallaan onkin.

– Mutta ei läheskään yhtä typerää, kuin minimaalisesti veronmaksajia rasittavista maataloustuista ja valtionosuuksien verotulotasauksesta itkeminen. Mitä siis jos kaikki keskityttäisiin katsomaan ja kehittämään Suomea yhtenä kokonaisuutena?

Vasemmiston varapuheenjohtaja paljastaa: Kymmenet miehet lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioita ”H-a:n” innoittamina

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo paljastaa Twitter-tilillään saaneensa äärimmäisen ikäviä viestejä.

Samalla Honkasalo lähettää itsekin tiukan viestin miehille, jotka ovat häntä lähestyneet.

”Te kymmenet miehet, jotka olette lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioitanne H-a:n innoittamina: Metodi ei toimi!”

Honkasalon mukaan hän ei vaikene.

”Sen sijaan se saa minut seisomaan entistä vankemmin ihmisoikeuksien ja rakkauden puolella!”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvostaa Honkasalon työtä.

”Ja niin monet seisovat sinun rinnallasi! Kiitos hienosta työstä”, Andersson vastaa Honkasalon päivitykseen.

Honkasalo valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2012. Valtuustoryhmän vetäjäksi hän nousi 2014 ja kaupunginhallituksen jäseneksi 2015. Eduskuntavaaleissa 2015 Honkasalo pääsi ensimmäiselle varasijalle. Kesällä 2016 hänet valittiin vasemmistoliiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.

Keskustelua aiheesta

Sampo Terho: ”Suomen tavoitteena on, että Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

EU-ministerivaliokunta on käsitellyt E-kirjettä muuttoliikkeen hallintaan liittyen. Eurooppaministeri Sampo Terho (sin) on tyytyväinen esitettyihin linjauksiin.

”Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat. Pakolaiskiintiötä ei nosteta ja turvapaikanhakijoiden taakanjaon on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Palautusten ja rajavalvonnan on oltava tehokkaita. Nämä ovat järkeviä linjauksia”, luettelee Terho.

Tällä hetkellä ei valmistelussa ole uutta turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismia. Mikäli keskustelu uudesta kriisimekanismista käynnistyisi, Suomi asettaa ennakkoehdoksi, että jäsenmaiden aiemmin tekemät siirrot otetaan huomioon.

”Suomi kantoi vastuunsa taannoisessa kriisimekanismissa, useimmat muut maat eivät. Olemme siksi asettaneet lisäehtoja. En tällä hetkellä pysty kuvittelemaan sellaisia olosuhteita, joissa Siniset tukisivat Suomen vapaaehtoista osallistumista, jos uutta taakanjakomekanismia esitettäisiin”, Terho toteaa.

”Suomen linjaus toteaa rehellisesti, että huomattava osa hakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä. Järjestelmää on siis kehitettävä tämän tiedon pohjalta.”

Keskustelua aiheesta

Taas uusi käänne Kittilässä

Kittilän kunnanhallitus on palauttanut valmisteluun syytteessä olevien Kittilän luottamushenkilöiden mahdollisen luottamustoimesta pidättämisen. Kunnanhallituksen oli määrä ottaa tänään kokouksessaan kantaa asian täytäntöönpanoon ja laillisuusvalvontaan.

Kittilän kunnan edustaja kertoi STT:lle, että toistaiseksi ei ole tietoa siitä, milloin asia voisi olla tulossa seuraavan kerran kunnanhallituksen käsittelyn.

Valtiovarainministeriö päätti lokakuun lopulla aloittaa kuulemismenettelyn Kittilän kuntaa kohtaan luottamushenkilöihin liittyen.

AVAINSANAT

Onko ministeri Berner sittenkin toteuttamassa liikenneverkkoyhtiön? – SDP:n Kiuru ihmeissään ”uudesta markkinaistamisesta”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustaja, SDP:n valtiovarainvaliokunnan vastaavan Krista Kiurun mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) jo kertaalleen julkisuudessa kaadettu liikenneverkkoyhtiön malli on jälleen pöydällä.

– Berner sai hallituksen täydentävässä budjettiesityksessä oikeudet viedä eteenpäin liikenneohjaustoimintojen, rautatieliikenteen markkinaistamista sekä liikenneviraston perinteisten toimien yhtiöittämistä, Kiuru esittää Demokraatille.

– Hallituksella käynnistyy soten markkinaistamisen päälle uusi markkinaistaminen.

Kiurun viittaus liittyy Bernerin viime tammikuussa esittämään suureen liikenneuudistukseen, jonka tarkoituksena oli yhtiöittää liikenneväylät, kerätä käyttömaksuilla korjausvaroja ja poistaa autovero. Toisin kävi. Esitys ammuttiin julkisuudessa voimakkaasti alas ja sen valmistelu keskeytettiin.

Sen raunioille perustettiin kuitenkin parlamentaarinen työryhmä pohtimaan liikenteen rakenteita ja tulevaisuutta.

Asia tuntuu kuitenkin ponnahtaneen jälleen tiistaina esiin, kun hallitus esittää lähetekeskustelussa olleessa ensi vuoden talousarviota täydentävässä esityksessä liikenne- ja viestintäministeriölle 2 miljoonan euron määrärahaa osakehankintoihin ensi vuodelle liittyen liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä raideliikenteen kilpailun avaamiseen.

Mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa?

Asia nousi keskusteluun myös eduskunnan täysistunnossa, kun kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kysyi ministeri Berneriltä mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa, joka on varattu henkilöliikenteen kilpailuttamisen rahoittamiseen.

Berner vastasi Ihalaiselle, että kysymyksessä on siirtyvä saldo, josta otetaan 2 miljoonaa euroa, jolla mahdollistetaan uuden momentin perustaminen.

– Tämä momentti ja määräraha tulee siihen tarpeeseen, että voidaan tehdä omistus- ja yhtiöjärjestelyjä. Määrärahan voi käyttää liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämisestä ja rautateiden henkilöiden kilpailulle avaamisista johtuviin omistusjärjestelyihin sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajanohjaukseen liittyen, Berner luetteli.

– Esimerkiksi tässä on kysymyksessä hintojen maksaminen, yhtenä esimerkkinä.

Esitys antaa ministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen.

Kiurun mukaan esitys antaa liikenne- ja viestintäministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen. Hän toteaa, että hallituksen tavoitteena on nyt yhtiöittää perinteiset virkamiestoimet ulkoistamalla ne kehittämisyhtiöön, uudelle ulkopuoliselle yhtiölle erityistehtävinä.

– Yhtiön perustamista ja selvityksiä varten on annettu 2 miljoonan euron täydentävä esitys budjettiin.

Lisätalousarvioesityksessä todetaan seuraavaa:

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi osakehankintamomentti, jolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Esitys liittyy Liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä rautateiden henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle, jonka johdosta perustettaisiin valtion kokonaan omistamat erityistehtäväyhtiöt: kalustoyhtiö, kunnossapito- sekä kiinteistöyhtiö.

Kiurun mukaan jo nyt on selvinnyt, että perusteluteksti ei pidä edes ihan sellaisenaan paikkaansa. Tosiasiassa 2 miljoonalla eurolla ostettaisiin asiakokonaisuuteen liittyviä selvityksiä, käytännössä siis konsulttirahoja kehitysyhtiön perustamiseen.

Hänen mukaansa kehitysyhtiön alla toimisi tytäryhtiöt, jotka hoitaisivat jatkossa liikenteenohjaustoimintoja maalla, merellä ja ilmassa, mikäli yhtiöittäminen toteutuu. Samassa yhteydessä myös VR pilkottaisiin raideliikenteen kilpailun avaamiseksi.

– Kehittämisyhtiö olisi niin sanottu konserniyhtiö. Sinne siirrettäisiin nykyiset liikennepalvelut, jotka ovat jo yhtiömuodossa. Sinne siirrettäisiin siis myös nykyiset jo olemassa olevat yhtiöt, Kiuru kuvailee.

Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli.

Kiuru kuuluu myös Bernerin liikenneverkon rahoitusta, rakenteita ja tulevaisuutta arvioivaan parlamentaariseen työryhmään, jossa tätä kyseistä asiaa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole vielä käsitelty.

– Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli, joka on viety läpi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Nyt tuntuukin, että hallitus on antanut ministerille vapaat kädet toteuttaa laajan yhtiöittämismallin. Seuraavana on vuorossa liikenteen markkinaistaminen.

Isoksi kysymykseksi markkinaistamisen jälkeen muodostuu Kiurun mukaan etenkin tieverkosto.

– Mikäli suurin osa vastuusta teistä siirretään yhtiölle, kenelle toimijoille tuleva tieyhtiö tarjoaa palveluita, hän kysyy.

– Onko hallituksella aikomuksena siirtää vanhat asfaltit, jotka on jo maksettu veronmaksajien rahoilla, uudelleen maksullisiksi. Eli ne maksatettaisiin uudelleen käyttäjillä, jotka ovat jälleen samat veronmaksajat?

Toimijoille ollaankin antamassa Kiurun mukaan mahdollisuus tulla markkinoille ja saada markkinasiivu aivan kuten Bernerin esittämässä raideliikenteen uudistuksessakin.

Onko Bernerin jo viime tammikuussa kovalla metakalla kaadettu liikenneverkon malli sittenkin tulossa tässä muodossa, Kiuru kysyy lopuksi vielä uudelleen.

Antti Lindtman: ”Tyttö tuli, kaikki hyvin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Antti Lindtman.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, 35 ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54 ovat saaneet tyttölapsen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Antti Lindtman on kertonut asiasta Facebookissa.

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin❤️ Elämä on tässä ja nyt.