Keskustan Kärnä ihmettelee porua: ”Onko tämä 22 euron tuki sellainen asia, josta kannattaa pitää näin suurta meteliä?”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) esittää blogissaan, että enontekiöläiset veronmaksajat maksavat helsinkiläisten asumistuet. Hän pohjaa näkemyksiään Ylen toissapäivänä julkaisemaan verolaskuriin, josta veronmaksaja voi tarkistaa paljonko maksaa veroja ja kuinka nämä veroeurot käytetään.

– Laskuri on varsin mielenkiintoinen. Jokainen voi sen avulla tarkastaa, kuinka paljon esimerkiksi maataloustuet, asumistuet ja teollisuuden tutkimus sekä kehittämisrahoitus syö omasta lompakosta, Kärnä kirjottaa.

Hän huomauttaa, että ihmiset Lapissa ovat tottuneet jatkuvasti kuulemaan, kuinka he ovat todellisuudessa muun maan elättejä.

– Vastaväitteet kaikuvat usein kuuroille korville, mutta mitä sanoo verolaskuri asiasta yksittäisen, 2500 euroa kuukaudessa tienaavan, enontekiöläisen ja helsinkiläisen veronmaksajan näkökulmasta, Kärnä kysyy.

Kärnän laskelmien mukaan helsinkiläinen maksaa palkkatuloistaan erilaisia veroluontoisia maksuja 18765 € vuodessa. Enontekiöläinen puolestaan 545 € enemmän, 19310 € vuodessa.

– Eron suurin selittäjä on kunnallisveroprosentti, joka on Enontekiöllä korkeampi kuin Helsingissä.

Erot korostuvat Kärnän mukaan entisestään, kun tarkastellaan teollisuuden tutkimus ja kehittämisrahoitusta.

Hän tekee seuraavaksi esityksen, kuinka näitä veroeuroja käytetään maataloustukiin.

– Helsinkiläisen veronmaksajan kukkarosta maa-, metsä-, kala- ja riistatalouteen käytetään 263 € vuodessa, eli ”huikeat” 1,4% kaikista veroluonteisista maksuista. Onko tämä 22 euron kuukausittainen tuki kohtuuhintaisten kotimaisten elintarvikkeiden takaamiseksi todella sellainen asia, josta kannattaa pitää näin suurta meteliä?

– Etenkin, kun tästä tuesta kohdentuu Uudellemaalle vuosittain 18,9 € ja Lappiin 4,2 €. Enontekiöläinen veronmaksaja puolestaan maksaa vuodessa 271 €. Tästä potista Uudellemaalle kohdentuu 19,5 € ja Lappiin 4,3 €.

Erot korostuvat Kärnän mukaan entisestään, kun tarkastellaan teollisuuden tutkimus ja kehittämisrahoitusta.

– Tätä tukea helsinkiläinen veronmaksaja maksaa 120 € vuodessa ja enontekiöläinen 124 €. Helsinkiläinen saa tälle rahalle myös valtavasti katetta, sillä hänen veroistaan peräti 56,4 € kohdentuu Uudellemaalle ja Lappiin 4,2 €. Enontekiöläinen veronmaksaja on jälleen ”nettomaksajana”. Hänen veroistaan Uusimaa imaisee 58,28 € ja Lappi ainoastaan 1,98 €.

Summa summarum, helsinkiläinen veronmaksaja saa veroillaan huomattavasti paremman katteen.

Seuraavaksi Kärnä keskittyy yleiseen asumistukeen. Hänen mukaansa yleistä asumistukea helsinkiläinen esimerkkihenkilö maksaa vuodessa 164 € ja hänen enontekiöläinen kollegansa 169 €.

– Helsinkiläisen veroista peräti 60,68 € kohdentuu suoraan uudellemaalle, kun Lappiin siirretään 4,59 €. Enontekiöläinen veronmaksaja puolestaan maksaa Uudenmaan asumistukea 62,53 eurolla ja Lapin asumistukea 4,73 eurolla. Kuka siis elättää ketä tässä laskelmassa?

– Summa summarum, helsinkiläinen veronmaksaja saa veroillaan huomattavasti paremman katteen omassa maakunnassaan kuin lappilainen veronmaksaja omassaan.

Kärnä myös huomauttaa, että lisäksi helsinkiläinen maksaa vähemmän veroja, koska peruspalveluiden järjestäminen Helsingissä on väestötiheyden takia lähtökohtaisesti edullisempaa.

– Seuraavaksi joku ilmestyy väittämään, että tällaisen laskelman tekeminen on osaoptimointia ja typerää. Niin tavallaan onkin.

– Mutta ei läheskään yhtä typerää, kuin minimaalisesti veronmaksajia rasittavista maataloustuista ja valtionosuuksien verotulotasauksesta itkeminen. Mitä siis jos kaikki keskityttäisiin katsomaan ja kehittämään Suomea yhtenä kokonaisuutena?

Ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut ja PAM sopuun työehdoista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Matkailu- ja ravintola-ala ja PAM ovat päässeet sopuun ravintola- ja vapaa-ajanpalvelujen työehtoneuvotteluissa. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan neuvottelutulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksymisen. Sopimuksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin vasta sen jälkeen.

– Takana on pitkä neuvottelurupeama, joten olemme luonnollisesti tyytyväisiä tuloksen saavuttamiseen. Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokohtaisina.

– Ne olivat vaikeat, koska molemmilla sopijapuolilla oli vuosien aikana kertyneitä tavoitteita. Tästä vaikeudesta huolimatta neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Keskustelua aiheesta

”Nyt on otettu neuvoa-antava ja tadaa, keskusta vie kossun pörssiin” – Kansanedustaja syyttää puoluetta takinkäännöstä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Stefan Wallin (rp.) syytää keskustaa takinkäännöstä valtioyhtiö Altian myynnissä. Wallinin mukaan keskusta vastusti vuonna 2014 ”henkeen ja vereen” Altia-kauppaa.

– Nyt on otettu neuvoa antava ja, tadaa, asia on tullut uuteen valoon: Keskusta vie Kossun pörssiin ja valtion pyhästä strategisesta omistamisesta tuleekin kansanosake, Wallin kirjoittaa Twitterissä.

– Totta vieköön. Politiikka on mahdollisuuksien laji, hän päättää.

Keskustelua aiheesta

”Ikävä kyllä Ville mölisee” – Soini syyttää ”turhautunutta” Niinistöä somesoosista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on menettänyt malttinsa kansanedustaja Ville Niinistön (vihr.) esittämään kritiikkiin, jonka mukaan Soini ei olisi tuonut esiin Suomen kantaa Turkin ja Syyrian tilanteeseen. Soini kutsuu Niinistön kannanottoja sosiaalisessa mediassa muun muassa räkyttämiseksi.

– Ikävä kyllä Ville mölisee, kun ei tiedä, ei välitä ottaa selvää tai ei tunne asioita tai ei ole paikalla, kun niistä puhutaan ja keskustellaan, ulkoministeri Soini kirjoittaa blogissaan.

Omasta mielestään Soini kokee ottaneensa Turkin ja Syyrin tilanteisiin kantaa voimakkaasti.

– Keskiviikkona 14.2.2018 olin sekä Eduskunnan Ulkoasianvaliokunnassa että Suuressa valiokunnassa kuultavana. Kerroin selkeästi omat ja Suomen kannat Turkin ja Syyrian järkyttävin tilanteisiin. Kerroin ne myös julki EU: n ulkoministerien Gymnich- kokouksessa.

”Iloa ja valoa Villelle.”

– En tiedä, eikö Villeä kiinnosta kyseisten valiokuntien jäsenyys vai mistä johtuu, ettei entinen puolueensa puheenjohtaja välitä olla tiedon lähteillä. Sen sijaan Ville puhuu Korean vierailustani tosiasiat unohtaen. Ville vippailee, kun ei jaksa tai viitsi perehtyä, Soini lataa.

Hän suosittelee Niinistölle vierailua Koreoiden rajalla, joka on Soinin mukaan maailman suurin jännitelinja.

– Se on vakava paikka, jota ei kannata somesoosilla aliarvioida.

– Ville. Olet selvästi turhautunut, kun luovuit puheenjohtajuudestasi puolueenne typerien sääntöjen pakottamana. Pyrit Palloliiton puheenjohtajaksi. Et hävinnyt huonolle miehelle.

– Kokoa itsesi ja mene myönteisyyden kautta. Katkeruus ei kauaksi kanna. Siitä tulee huono olo. Eli iloa ja valoa Villelle, Soini toivottaa.

Ville Niinistö kommentoi Twitterissä Soinin ottaneen kantaa Syyrian ja Turkin tilanteisiin vain suljettujen ovien takana. Hän pitää kirjoitusta tyyppiesimerkkinä arvostelemastaan toiminnasta.

Keskustelua aiheesta

Yli 400 000 tulot alle minimibudjetin – Tutkija: Hyvinvointivaltio-Suomen ruokatrendi on nälkä

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Yli 400 000:n suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, kirjoittaa köyhyystutkija, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo leipäjonoja ja köyhyyttä käsittelevässä kirjoituksessaan Ilta-Sanomissa.

–  Toisin sanoen heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, joka katsotaan kohtuulliseksi tässä yhteiskunnassa, Ohisalo kirjoittaa.

Kirjoitus liittyy käynnissä olevaan Yhteisvastuu-keräykseen, jonka teemana on tänä vuonna ironinen #ruokatrendit2018. Ohisalon mukaan yksi valitettava ruokatrendi on hyvinvointivaltio-Suomessakin nälkä.

– Siinä missä ympäröivä kulutusyhteiskunta on täynnä jatkuvaa erottautumista elämäntapa- ja tavarahankinnoilla, esimerkiksi leipäjonossa ei ole sijaa yksilöllisille valinnoille – ruoanjakelusta otetaan mukaan se, mitä on tarjolla.

Ohisalo kertoo myös oman perheensä saaneen 1990-luvun laman aikana apua kunnan sosiaalitoimesta ja kirkon diakoniatyöstä.

”Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.”

– Opiskeluaikoina menot ylittivät tulot ja välillä laskettiin senttejä. Läheisiäni on joutunut leipäjonoon. Olen kiitollinen siitä avusta ja niistä mahdollisuuksista, joita hyvinvointivaltio on minulle ja perheelleni suonut.

Leipäjonoja tutkineena Ohisalo toivoo, että tutkimustietoa hyödynnettäisiin paremmin poliittisessa päätöksenteossa.

– Ei ole kerta eikä ensimmäinen, kun leipäjonoista puhuessani olen tuntenut puhuvani monelle hyvin kaukaisesta teemasta. Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Etäisyys ei kapene millään muulla kuin tutustumalla erilaisiin elämäntilanteisiin ja ihmisiin, joiden taustat eroavat omista.

– Tämän etäisyyden kaventaminen on avain suomalaisen hyvinvointivaltion yhtenäisyydelle. Sitä etäisyyttä pienennetään hiekkalaatikoilta ja kouluista lähtien, joissa eri tulo- ja koulutustasojen vanhempien lapset kohtaavat, Ohisalo kirjoittaa.

Erkki Tuomioja: ”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi aiemmin viikolla monien hämmästykseksi, että voisi harkita opettajien aseistamista uusien kouluampumisten ehkäisemiseksi.

Trump toi idean esille tavatessaan Marjory Stoneman Douglas -koulun oppilaita ja kouluampumisen uhrien omaisia Valkoisessa talossa. 17 ihmistä kuoli viime viikolla kouluampumisessa oppilaitoksessa. Teosta epäillään 19-vuotiasta koulun entistä oppilasta.

Trumpin mukaan osa opettajista voitaisiin kouluttaa käyttämään aseita pelotteeksi mahdollisille kouluampujille. Trumpin mukaan ase annettaisiin vain niille, jotka ovat ”hyvin päteviä aseiden käsittelyssä”.

– Minulla on niin monia ideoita, muilla on monia ideoita, ja me valitsemme tärkeimmät ideat ja teemme työtä toteuttaaksemme ne. Se ei jää puheeksi. On kestänyt liian kauan, Trump muun muassa sanoi.

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää Trumpin puheita käsittämättöminä.

”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Tuomioja esittää kysymyksensä sunnuntaina Facebook-tilillään.