Lue lisää: Saarikko ja Kulmuni ottivat yhteen puheenjohtajatentissä – ”Annika sinähän olisit voinut kilauttaa minulle”

Kun kyse oli vaikkapa liikenteen verottamisen alueellisesta oikeudenmukaisuudesta, keskustan istuva puheenjohtaja Katri Kulmuni kyseli itse tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolta, voisiko paikannusjärjestelmä olla esimerkiksi käytössä.

Kun Saarikko sanoi, että tarkoittaa esimerkiksi sitä, Kulmuni ilmoitti välittömästi, ettei kannata paikannusjärjestelmää ja että ihmisillä täytyy olla vapaus liikkua ilman valtiollista seurantaa.

Katri Kulmuni totesi eräässä yhteydessä, että keskustan täytyy pystyä katkaisemaan neljän tappiollisen vaalin putki kuntavaaleissa. Hän ei ole vielä keskustaa vienyt mihinkään vaaleihin.

– Kuntavaalit ja ylipäänsä vaalit on se mittari, millä puolueen menestystä arvioidaan, Kulmuni sanoi.

Keskustan kannatuksen Kulmuni puolusti tentissä olevan aika lailla samoissa kuin hänen aloittaessaan puheenjohtajana.

Jos Kulmuni saa jatkon puheenjohtajana hän sanoi, että ennen kuntavaaleja hän ei ole hakeutumassa valtioneuvoston jäseneksi.

– Kuntavaalien jälkeistä aikaa en ole edes pohtinut.

Annika Saarikko taasen napautti, että puolue ei ole olemassa vain vaaleja varten.

– Vaan keskustalaisella aatteella ja ideologialla on tässä itseisarvo, jota toki mitataan vaaleilla, mutta me tarvitsemme myös ihmisiltä kokemusta meidän kyvystä hoitaa asioita ja olla kiinnostava puolue sekä luottamusta herättävä myös vaalien välillä, Saarikko jatkoi paikoin varsin sähköisessä tilaisuudessa.

Saarikolta kysyttiin, ottaisiko hän valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) pestin, jos tulisi puheenjohtajaksi. Saarikon mukaan kysymyksessä oli liian monta jos-sanaa peräkkäin.

– Vanhanen herättää suomalaisissa oikeutetusti tällä hetkellä laajaa luottamusta ja on tärkeä lenkki myös tämän hallitusyhteistyön kannalta. Toivon, että hän olisi halukas jatkamaan siinä tehtävässä mahdollisimman pitkään. Ja en ole aidosti käyttänyt ajatustakaan siihen, mitä tarkoittaisi, jos hän sanoisi nyt en enää halua jatkaa tätä tehtävää, Saarikko sanoi.

– Näen, että Suomi tarvitsee kyllä Matti Vanhasta ja keskustaa vastuulliseen taloudenpitoon ja meidän linjaan hänen kauttaan. Jos hän katsoo toisin (jatkostaan valtiovarainministerinä toimimisessa), se on sen ajan pohdittava asia. Ja siitä muuten ei tee päätöstä yksin puolueen puheenjohtaja vaan keskustassa päätöksentekoelimet laajemminkin, Saarikko jatkoi.

Tentissä nousi esiin myös Kaipolan tehdas, jonka metsäyhtiö UPM aikoo sulkea. Ehdokkailta kysyttiin, ovatko he ymmärtäväisiä sille, että UPM sulki tehtaan ja mitä he tekisivät toisin, ettei seuraavia tehtaita suljeta.

Katri Kulmuni sanoi, että päättäjät eivät yksittäisten firmojen päätöksiin pysty puuttumaan, vaan jokainen firma toimii omasta lähtökohdastansa.

– Se, mihin päättäjät kyllä pystyvät puuttumaan, on se toimintaympäristö, että se on mahdollisimman kilpailukykyinen kansainvälisesti, että Suomeen sijoittuu uusia investointeja ja firmoja. Siksi tässä hetkessä on kaikkein tärkeintä, ettei kustannuskilpailukykyä saa heikentää. Yhtään ainutta ratkaisua ei saa tulla, jossa tulisi kustannusnousuja suomalaiselle yritteliäisyydelle tai teollisuudelle.

Kun sähkövero on päätetty laskea eurooppalaiselle minimitasolle, Kulmunin mukaan  energiaveron palautusjärjestelmää ei saa poistaa samassa rytäkässä, vaan se vaatii huomattavasti pidemmät siirtymäajat. Kulmuni tukee myös teollisuuden päästökauppakompensaation jatkoa.

Kulmunin mukaan on ”erittäin tärkeää käydä avoimesti läpi, että onhan hallituspuolueilla samanlainen käsitys taloudesta”.

– Minun mielestäni tällä hetkellä niin ei valitettavasti ole.

Annika Saarikko painotti, että niin suurille kuin pienille yrityksille täytyy luoda tulevaisuudenuskoa siitä, että Suomi on maa, joka haluaa pitää myöskin suuret investoijat ja teollisuuden työpaikat täällä.

– Samalla meidän pitää olla tarjoamassa vastaavia viestejä myös pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat myös erittäin merkittäviä työllistäjiä. Siinä tullaan pohdintaan paikallisen sopimisen merkityksestä, jos päästäisiin jo vihdoin tällä vaalikaudella sen suhteen eteenpäin, Saarikko sanoi.

Hän puhui myös sen puolesta, että yritykset hyödyntäisivät tutkimus- ja kehitystoiminnan verohuojennuksia.

Saarikko totesi, että Jämsän kaltaisia tapauksia voidaan nähdä seuraavina kuukausina myös lisää.

– Jos me joka kerta aloitamme yhteiskunnallisen riidan, että kenen syy, ahneen suuryrityksen syy vai ymmärtämättömien päättäjien, ei yksikään työpaikka siitä palaa. Minä ymmärrän, että tehtaan työntekijä ja hänen perhepiirinsä voi kokea kaiken tämän kohtuuttomana ja epäoikeudenmukaisena. Ymmärrän myös, että suuryritys sanoo, että katsokaa tilastoja, katsokaa mitä Suomessa työ maksaa ja miten kilpailukyky tässä maassa on kehittymässä, miten heillä ei ole ennustettavuutta. Mutta kumpikaan näistä näkökulmista ei tuo niitä työpaikkoja takaisin. Sen takia minä itse vetoan todella voimakkaasti siihen, että ratkaisuhakuisuus löytyisi maan hallituksen sisältä siitä huolimatta, että meillä on erilaiset näkemykset talouspolitiikasta, Saarikko pohti.

Hän sanoi, että keskustalla ja sosialidemokraateilla on varsinkin nykylinjauksillaan merkittäviä eroja siinä, miten suhtaudutaan talouden vakauteen ja yritysten merkitykseen.

– Silloinhan keskustalla on selvä kolo ja tilaus tässä hallituspohjassa kertoa, minkä puolesta me haluamme olla, pohjimmiltaan  – suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolesta, Saarikko sanoi.

Toisessa yhteydessä hän vielä palasi hallitusyhteistyöhön. Hän totesi, että tässä ajassa kellään ei ole varaa uhota.

– Mutta sen minä sanon, että kyllä talouspolitikasta ja työstä pitää löytyä yhteisymmärrys sosialidemokraattien ja muiden hallituspuolueiden kanssa.

Jos sellaista ei löydy, sitten on Saarikon mukaan ”tosi kyseessä”.

– Sitten joudutaan niin kuin katsomaan silmistä silmiin sitä, että onko edellytyksiä jatkaa, Saarikko lisäsi.

Petri Honkosen mukaan peruskysymys Jämsäänkin liittyen on kysymys tuottavuudesta.

– Jämsässä Kaipolan tehtaan työntekijät ovat omalta osaltaan tehneet kaikkensa, että tehtaan tuottavuus paranee. Samoin on tehnyt myös UPM. Tosiasia on kuitenkin se, että Suomessa niin työvoimakustannukset kuin ulkoiset kustannukset kuten kuljetuskustannukset ja liikenteen kustannukset sekä energiakin mahdollisesti ovat olleet niin kalliita, että työ kannattaa nyt jatkossa sitten tehdä jossakin muualla näissä oloissa… Eli pitää muistaa, että sen paperin kysynnän vähenemisellehän me emme mahda mitään.

Honkosen mukaan teollisuuden kustannukset kuten kuljetuskustannukset eivät saa nousta.

– Ne ovat myöskin yksi niitä reunaehtoja, jotka minun johdollani ovat keskustan hallituksessa jatkamisen ehto.

Honkonen puhui myös työvoimakustannuksista. Hänen mukaansa, mikäli työmarkkinajärjestelmä toimisi, työnantajat ja työntekijät neuvottelisivat jo nyt työvoimakustannusten alentamisesta aktiivisesti.

– Mutta eivät neuvottele. Se on minun mielestäni kyllä osoitus siitä, että ei tämä meidän työmarkkinajärjestelmä kovin hyvin toimi. Sen takia pitää edetä paikallisempaan sopimiseen ja hallituksenkin pitää siinä edetä, Honkonen sanoi.

Ilkka Tiainen ilmoitti, ettei usko päivähoitomaksujen alentamiseen ja oppivelvollisuuden laajentamiseen. Hänen mukaansa kumpikaan ei kasvata työllisyyttä.

– Koen, että tällä hetkellä tarvitaan todella paljon apua hallituksessa siinä, mitkä ne työllisyystoimet voivat olla, Tiainen sanoi ja painotti rakenteellisia ratkaisuja.

Saarikko otti kantaa myös UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen pian Kaipola-päätöksen jälkeen julkaisemaan julkiseen kirjeeseen.

– Hänellä oli aivan oikeus kantansa ilmaista, mutta on myös tärkeää muistaa, että ei keskusta ole nyt niin kuin vuorineuvoksia puolustamassa sanoessaan, että pitää tukea Suomessa yritteliäisyyttä sekä ennustettavaa ja vakaata toimintaympäristöä – ikään kuin tulevaisuusnäkyä oli kyseesssä suomalainen pienyrittäjä tai suomalainen suuri teollisuuden työnantaja, jonka kasvu ja työpaikat perustuvat vientiin… Me puolustamme suomalaisia työpaikkoja, Saarikko tiivisti ja totesi keskustelun kaipaavan samaan pöytään istumista.

Saarikon mukaan yrittäjyyden reunaehdoista ja globaalista kilpailusta on lisättävä ymmärrystä.

– Siinä tietysti pitää olla ymmärrystä myös ammattiyhdistysliikkeen kokemuksesta siitä, miten työntekijät pysyvät tässä mukana.

– Minä ymmärrän, että mielellään haluaisitte vastauksen, että kumman puolelle asetutte tai kuka on tehnyt väärin. Mutta tämä on Suomen keskustan minusta suuri voimavara, että me emme ole kenenkään reunaehtojen ja erilaisten tahojen puolustaja vaan suomalaisen työn puolustaja ja ratkaisun hakija tässä tilanteessa, Saarikko totesi.

Petri Honkonen sanoi pitävänsä absurdina sitä, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo pisti Kaipolan sulkemisen nkyhallituksen viaksi.

– Kokoomus on ollut kolmessa edellisessä maan hallituksessa, vielä vuosi sitten, luomassa näitä edellytyksiä toimintaympäristölle, Honkonen hämmästeli.

Honkonen vaatii yritysten ja teollisuuden kilpailukykypakettia hallitukselta.

Keskustan puheenjohtajavaali käydään ensi viikonloppuna Oulun puoluekokouksessa.