Keskustaveteraani: “En kommentoi tätä millään tavalla”

Kuva: Lehtikuva
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ei vahvista MTV:n tietoa, jonka mukaan hän olisi jättämässä keskustan puoluesihteerin tehtävän ensi kesän puoluekokouksessa.

Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ei vahvista MTV:n tietoa, jonka mukaan hän olisi jättämässä keskustan puoluesihteerin tehtävän ensi kesän puoluekokouksessa.

– En kommentoi tätä millään tavalla. Olen itse syksyllä ilmoittanut, että haen jatkokautta, ja jos on jotain muuta ilmoitettavaa, niin valitsen sitten ajan ja paikan, jolla tulen itse julkisuuteen. Nyt on voimassa se, mitä syksyllä olen sanonut, Laaninen sanoi STT:lle.

Laanisen jatkoaikeet selviävät todennäköisesti jo lähiviikkojen aikana, sillä keskustan kevään piirikokouskierros alkaa parin viikon kuluttua.

– Se on minusta korrekti ajankohta, että kun piirikokoukset alkavat, niin järjestöväellä olisi tiedossa, jos on jotain kerrottavaa, hän sanoi.

Laaninen, 61, on ollut keskustan puoluesihteerinä kuusi vuotta. Jos hän ei hae jatkokautta, vahvin ehdokas hänen seuraajakseen on MTV:n mukaan puoluevaltuuston puheenjohtajan paikasta luopuva Jouni Ovaska.

AVAINSANAT

Säästöt ja leikkaukset uhkaavat – huolestunut OAJ vaatii jo muutosturvapakettia alalle

Kuva: Getty Images
amis

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vaatii hallitusta pysymään lupauksensa takana ja varmistamaan, etteivät koulutuksen resurssit vähene enää entisten, jo päätettyjen leikkausten lisäksi.

Järjestö on kerännyt tiedotteeseensa lukuja opetukseen kohdistuvista valtavista säästöistä

OAJ pitää kohtuuttomana vuodelle 2017 ammatillisen koulutukseen esitettyä 190 miljoonan euron leikkausta ja vaatii sen kohtuullistamista ja siirtämistä tuonnemmas. Aitoja kustannussäästöjä voisi syntyä toimintatapa- ja rakennemuutosten seurauksena, kun ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan vuonna 2018.

Kilpailukykysopimukseen perustuen valtiovarainministeriö valmistelee talousarvioesityksessään mahdollisesti jopa 150 miljoonan lisäleikkauksia toisen ja korkea-asteen koulutukseen sekä peruspalvelujen valtionosuuksien kautta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. OAJ:n mukaan kiky-sopimuksesta johtuvat valtionosuusleikkaukset ja verotulojen vähennykset eivät saa johtaa kuntiin ja muihin koulutuksenjärjestäjiin kohdentuviin lisäleikkauksiin.

OAJ edellyttää, että hallitus budjettiriihessään korjaa valtiovarainministeriön budjettivalmistelussaan tekemät lisäleikkaukset kuntien rahoitukseen. Kaikki heikennykset kuntien rahoitukselliseen asemaan tarkoittavat todellisuudessa koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. OAJ vaatii hallitusta perumaan yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja yksityiseen opetusalaan suunnitellut määrärahaleikkaukset kilpailukykysopimuksen vastaisina.

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena nimenomaisesti oli työpaikkojen säilyttäminen. Nyt valtion toimet vaarantavat tuhannet työpaikat ja siten valtio syventää OAJ:n mukaan työttömyyttä tietoisesti omilla toimillaan. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen leikkausten takia 2 400–3 800 opettajaa menettää työnsä. OAJ katsoo myös, että ryhmäkokorahat on palautettava perusopetukseen.

Kilpailukykysopimuksesta aiheutuvan 384 miljoonan euron valtionosuusleikkausten vaikutus vastaa jopa 8 000 kunnallisen työpaikan kustannuksia.    

Valtiovarainministeriö on unohtanut budjetoida kymmenien miljoonien työttömyysturvamenojen kasvun, joka on väistämättä edessä, jos koulutuksen voimavaroja leikataan suunnitellusti, OAJ toteaa. Järjestö muistuttaa myös, että koulutuksesta on jo edellisen ja nykyisen hallituksen toimesta leikattu noin kolme miljardia euroa, millä on ollut seurauksensa.

Aikuiskoulutuksen opettajista joka viides on työtön ja peruskoulun ja lukion aineenopettajien työttömyys on noussut jo yli 12 prosenttiin. Hallituksen onkin OAJ:n mukaan budjettiriihessään tehtävä päätös erityisestä muutosturvapaketista opetusalalle, kuten tehtiin puolustusvoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä.

Puolustusvoimain komentaja Georgiaan — Vakhtang Kapanadze isännöi

Kuva: Lehtikuva

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg matkustaa Georgiaan viralliselle vierailulle maan puolustusvoimien kutsumana, kertoo Pääesikunta. Lindberg on vierailulla maanantaista keskiviikkoon.

Vierailua isännöi Georgian asevoimien komentaja, kenraalimajuri Vakhtang Kapanadze.

Lindberg tapaa lisäksi maan ylintä sotilasjohtoa ja tehtävässään elokuun alussa aloittaneen puolustusministeri Levan Izorian. Kenraali Lindberg pitää myös esitelmän Suomen puolustusratkaisusta sotilaallisesta näkökulmasta.

Puolustusvoimain komentajan seurueeseen kuuluvat Puolustusvoimista logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Kakkola, Tallinnaan sijoitettu ja Georgiaan sivuakkreditoitu puolustusasiamies, komentaja Jussi Voutilainen sekä komentajan adjutantti, majuri Timo Ronkainen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ministeriö laski ps-ministerin ehdotukselle hintalapun

Työministeri Jari Lindströmin (ps.) ehdotus yli 60-vuotiasten pitkäaikaistyöttömien päästämisestä kertarysäyksellä eläkkeelle aiheuttaisi valtiolle kustannuksia, joiden suuruus riippuu siitä, miten työttömien joukko rajattaisiin.

Kustannukset nousisivat noin 60 miljoonaa euroon, jos oletuksena on, että päästäkseen eläkkeelle henkilön on pitänyt olla työttömänä vähintään kaksi vuotta. Yli kaksi vuotta työttömänä olevia yli 60-vuotiaita henkilöitä on noin 28 300, heistä perusturvalla 7 300.

Yli viisi vuotta työttöminä olleita yli 60-vuotiaita on vain 4 300, joten heidän aiheuttamansa menot olisivat vain murto-osa verrattuna siihen, että raja olisi kahdessa vuodessa.

60 miljoonan euron lisäkustannus sisältäisi sekä peruspäivärahalla että ansiosidonnaisella olevat työttömät. Pelkästään perusturvalla elävien päästäminen eläkkeelle maksaisi noin 33 miljoonaa euroa.

Luvut ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön STT:lle tekemästä laskelmasta. Laskelma perustuu keskimääräisten eläkkeiden ja työttömyysturvan väliseen erotukseen, josta on vähennetty valtion keräämien tuloverojen ja välillisten verojen kasvu.

Miksi valinnanvapaus ei kelpaa demareille? – “Hallitus harhauttaa väärillä mielikuvilla”

Kuva: Timo Sparf
kuntapaneeli-laivalla
Kansanedustajat lavalla: (vasemmalta) Anneli Kiljunen, Ilkka Kantola, Tuula Haatainen ja Ilmari Nurminen. Keskustelua veti Sirpa Paatero.

Ensi kevään kuntavaalien takuuvarmasti eniten huolta aiheuttava teema on sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus.

SDP:n kansanedustajat Ilmari Nurminen, Tuula Haatainen, Ilkka Kantola ja Anneli Kiljunen vastasivat viikonlopun risteilyllä muun muassa kuumaan kysymykseen, miksi sosialidemokraatit vastustavat asiakkaan vapautta valita mieleisensä palveluntuottaja – vai vastustavatko sittenkään?

– Valinnanvapaus kuulostaa tietysti hyvältä, mutta siinä on ongelmansa. Vielä on epäselvää, mitkä palvelut voivat kuulua valinnanvapauden piiriin, Ilmari Nurminen muistutti.

Hän epäilee myös sitä, miten kuntalaiset osaavat lopulta valita ne palvelut, joita hän todella tarvitsee.itselleen parhaan mahdollisen vaihtoehdon.

– Vastuuta siirretään osittain ihmiselle itselleen.

Nurminen kannattaa julkisen puolen vahvaa vastuuta sote-palveluista. Syykin on selvä: “Etteivät markkinat saa tiukkaa niskalenkkiä palveluista”. Järjestöjen tuottamille sote-palveluille Nurminen antaa siunauksensa.

Piikki on auki.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen täsmensi, että SDP ei vastusta valinnanvapautta yksioikoisesti. Hallitus antaa hänen mielestään kuitenkin väärän mielikuvan, että ihminen voi valita vapaasti palvelunsa. Ei voi.

Prosessi alkaa siitä, että ihminen kirjautuu asiakkaaksi julkiseen sosiaali- ja terveyskeskukseen tai johonkin yksityiseen alan yritykseen.

– Asiakkaat kuvittelevat, että he voivat valita kenen erikoislääkärin tai silmälääkärin vastaanotolle menevät. Tällaista valinnanvapautta hallituksen esitykseen ei ole tulossa, Haatainen tähdentää.

Hän uskoo, että hallitus yrittää tuoda yksityiset palveluntuottajat massiivisesti markkinoille. Sen mallissa myös sosiaalipalvelut kuuluvat pakettiin.

– Tämä on eurooppalaisittain iso juttu. Kaikki ainekset ovat kasassa sille, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta romuttuu totaalisesti, Haatainen varoitti.

Hän korosti, että siksi SDP on nostanut ison metelin.

– Yksityisen intressi on tehdä aina voittoa. Ei pidä harhauttaa.

Ilkka Kantola huomautti, että todellinen ongelma on se, ettei ihmisillä ole edes sitä yhtä vaihtoehtoa, joka toimisi nopeasti. Hallituksen sote-malli toteutettaisiin joka tapauksessa veronmaksajien varoilla.

– Piikki on auki. Hyväosaiset voivat valita palveluntuottajansa, mutta kaikki eivät pysty kilpailuttamaan omia palveluitaan, hän muistutti.

Kunnissa ollaan huolissaan myös koulutuksen puolesta. Hallitus aikoo säästää muun muassa ammatillisesta koulutuksesta 210 miljoonaa euroa. Aloituspaikkoja aiotaan vähentää 18 000.
Anneli Kiljunen pelkää, että eriarvoisuus vain lisääntyy.

– Nytkin on 110 000 alle 30-vuotiasta, joilla ei ole vähintään toisen asteen ammatillista peruskoulutusta. Aloituspaikoista tinkiminen johtaa siihen, että osa 15–16-vuotiasta voi joutua opiskelemaan satojen kilometrien päähän kodistaan.

Hänen mielestään hallituksen pitäisi muistaa tavoite: Kaikille on taattava toisen asteen tutkinto.

Onko innovaatio kirosana, Sanna Marin?

Kuva: Johannes Ijäs
FullSizeRender-1
Sanna Marin ja Antti Alaja puhuivat demariristeilyllä innovaatiopolitiikasta.

Innovaatiopessimismi on vallannut alaa Suomessa, näkee Kalevi Sorsa – säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alaja. Hän keskusteli demariristeilyllä M/S Baltic Queenilla SDP:n varapuheenjohtajan, kansanedustaja Sanna Marinin kanssa innovaatiopolitiikasta.

Jos Suomessa halutaan kasvattaa työllisyyttä ja kasvua, innovaatiot ovat Alajan mukaan keskeisessä roolissa.

Vuoden 2011 jälkeen Suomessa on kuitenkin tapahtunut merkittävä paradigman muutos. Sen seurauksena tutkimuksen ja kehitystoiminnan menoja on leikattu merkittävästi ja tilalle on tullut innovaatiopessimismi, Alaja katsoo. Nyt puhutaan pelkästään hintakilpailukyvystä, moititaan julkisen sektorin liian suurta kokoa ja puhe talouden uudistamisesta jää jalkoihin.

Alaja on ollut perehtunut innovaatiotutkijan, taloustieteilijä Mariana Mazzucaton ajatuksiin. Mazzucato on osoittanut, miten esimerkiksi USA:n teknologisissa läpimurroissa valtion rooli on ollut keskeinen. Esimerkiksi Applen iPhonen takaa löytyy paljon julkista rahaa.

– Informaatioteknologiassa yleensä valtiolla on ollut alkuvaiheessa keskeinen rooli, yksityinen riskiraha tulee vasta myöhemmin mukaan, hän jatkoi.

Kun innovaatiomenestyksistä kirjoitetaan kirjoja, yleensä menestys henkilöidään sankarilliseen yrittäjäyksilöön. Valtiota ja julkista sektoria ei saada kirjoitettua menestystarinaan mukaan, vaikka pitäisi.

Elinkeinorakenteen vahvistaminen puuttuu kokonaan.

Alaja muistuttaa, että Suomessa harjoitettiin jo 1960-luvulta alkaen määrätietoista tiede- ja teknologiapolitiikkaa.

– Jos katsoo Suomen taloushistoriaa, tämä oli hyvin onnistunutta politiikkaa. 30 vuodessa Suomi nousi maailman innovatiivisimpien maiden joukkooon, yhtenä esimerkkinä Nokia.

Sanna Marinilta Alaja kysyi, onko innovaatio monille vasemmistolaisille vaikea sana tai jopa kirosana.

– En ole sitä mieltä, että innovaatiot on kirosana vasemmistolle tai sosialidemokraateille. Mutta olemme päästäneet kentän liikaa oikeistolle emmekä ole olleet tarpeeksi aktiivisia.

Marin huomauttaa hallituksen toimiin viitaten, että nyt leikataan koulutuksesta tutkimuksesta, tuotekehityksestä ja yritystuista. Suomessa on ajauduttu kehään, jossa lyhyen tähtäimen taloudellisilla säästöillä tehdään haitallista politiikkaa pitkälle tähtäimelle.

Marin on tässä myös itsekriittinen. Demarit ovat painottaneet paljon työllisyyden hoitoon liittyviin asioihin, mikä on oikein. Samaan aikaan pitäisi enemmän fokusoida myös siihen, miten Suomeen luodaan elinkeinorakennetta, jolla silläkin luodaan työtä ja tulevaisuutta.

– Tarvitaan yhä myös aktiivista omistajapolitiikkaa valtiolta, jotta meidän elinkeinorakenne monipuolistuu.

Marinin mukaan nykyhallitus toimii hyvin yksisilmäisesti, leikkaa palkkoja ja luo matalapalkkapolitiikkaa.

– Aktiivinen elinkeinorakenteen vahvistaminen puuttuu kokonaan. Ehkä demaritkin ovat tässä viime vuosina vähän lipsuneet.

Kaikki sääntely ei ole pahasta.

Alaja valitti, että innovaatioista puhutaan usein vain kilpailukyvyn edistämisen kautta. Innovaatioilla kuitenkin pyritään vaikkapa ilmastomuutoksen ehkäisyyn, terveyden edistämiseen ja ratkaisemaan kaupungistumisen tuomia haasteita. Näitä motiiveja voisi nostaa poliittisessakin puheessa laajemmin esille.

– Jos halutaan tämäntyyppisissä asioissa onnistua, se vaatii tietyille sektoreille onnistunutta innovaatiopolitiikkaa. Toinen asia liittyy siihen, että varmaan Vartiaisen (Juhana Vartiainen kok.) ja muiden puheet matalapalkkatyön edistämisestä ovat aika vaikea pala demareille. Jos me haluamme korkeiden palkkojen taloutta, tarvitsemme korkeaa tuottavuutta. Tässä yhteydessä innovaatiot nousevat tärkeään rooliin, Alaja sanoi.

Marinin mukaan suomalaisessa keskustelussa kaikki sääntely nähdään nykyisin pahana. Hän huomautti, että sääntely voi olla myös väline, jolla innovaatioita lisätään. Hän nosti esimerkiksi liikenteen päästöjen rajoitukset, joka johtaa kilpailuun autojen vähäpäästöisyyden kehittämiseksi ja tätä kautta uusiin innovaatioihin. Oikeanlaisella sääntelyllä voidaan vaikuttaa vaikkapa ilmastonmuutoksen torjumiseen. Oikeistolle ei Marinin mukaan pidä antaa periksi siinä, että kaikki sääntely olisi pahasta.

– Jos haluamme uutta elinkeinotoimintaa, se ei vain säästöillä ja leikkauksilla onnistu, vaan tarvitaan investointeja, Antti Alaja painotti.

Sanna Marin muistutti, että valtion on pidettävä myös perustason tutkimuksesta kiinni. Sekin on riski, joka kannattaa ottaa, vaikka tulokset eivät välttämättä näy ihan heti.

Antti Alajakin painottaa yliopistojen perustyötä innovaatioiden kehittymisessä.

– Hallitus keskittyy hirveästi siihen, miten yliopistojen tutkimustulokset kaupallistetaan. Yliopistoille ladataan liikaa odotuksia, että ne synnyttävät kasvuyrityksiä. Parhaiten ne palvelevat kasvua keskittymällä perusduuniin eli tutkimukseen, Alaja pohti.

Keskustelua aiheesta