Politiikka
20.12.2018 15:14 ・ Päivitetty: 20.12.2018 15:14
Keskustelu hävittäjien määrästä yltyy, Petteri Orpo: ”Tämän hetken tiedon valossa ei ole nähtävissä, että pienempi konemäärä pystyisi korvaamaan”
Hävittäjien määrästä on povattu jopa kuumaa poliittista keskustelunaihetta vuoden alkuun. Asia on jo jonkin verran ehtinyt saada julkisuutta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) totesi tällä viikolla eduskunnan täysistunnossa, että tässä vaiheessa on turha spekuloida HX-hankkeella ja etenkin koneiden määrällä, puhumattakaan valittavasta konetyypistä.
– Se voi vaarantaa koko prosessin… Mutta sen voin kyllä sanoa, että lukumäärä, 64 konetta, on linjattu puolustusselonteossa ja päätetty talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, ja näen asian niin, että siitä lukumäärästä emme voi tinkiä, Niinistö kuitenkin naulasi.
Kun valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.) kysyy hävittäjien määrästä, hänkin sanoo, ettei se ole asia, josta kannattaa tässä vaiheessa keskustella.
– Koska me olemme tehneet parlamentaarisesti hyvin vahvalla pohjalla päätöksen siitä, että korvaamme meidän hävittäjäkalustomme. Siihen on rakennettu selkeä prosessi, miten sitä viedään eteenpäin. Määrittelemme haluamamme suorituskyvyn ja sen perusteella katsomme, mitä maailmalla on. Se määrittelee myös sen, mitä suorituskyky vaatii. Tämän hetken käsitys on, että suorituskyvyn korvaaminen vaatii saman hävittäjämäärän, Orpo sanoo.
Tämä on siis myös hänen oma käsityksensä.
Lisää aiheesta
”Minusta ei ole nyt hyvä, että kukaan lähtee politikoimaan.”
Tällä hetkellä ilmavoimilla on 64 F-18 Hornetia.
Orpon mukaan tulevassa hävittäjähankinnassa suorituskyky on oleellinen asia.
– Minusta ei pidä nyt lähteä tekemään politiikkaa sillä, että kesken prosessin, joka on alkuvaiheessa, ryhdyttäisiin tinkimään määrästä, koska se määrästä tinkiminen voi tarkoittaa sitä, että meillä ei olisi sitä suorituskykyä. Suomen puolustaminen ja ilmatilan valvonta on kuitenkin tässä se, mitä tavoitellaan.
Voiko määrä olla alhaisempi kuin 64?
– Jos suorituskyky alhaisemmalla määrällä toteutuu, mutta tämän hetken tietojen valossa ei. Mutta se on ennen kaikkea prosessin tehtävä määritellä se.
Jos siis se kaikki mitä suorituskyvyssä tarvitaan, toteutuu pienemmällä konemäärällä, tässä tapauksessa Orpon mukaan pienempi konemäärä olisi perusteltu.
– Mutta tämän hetken tiedon valossa ei ole nähtävissä, että pienempi konemäärä pystyisi korvaamaan sen. Mutta sen takia, koska näitä asioita ei tiedetä, minusta ei ole nyt hyvä, että kukaan lähtee politikoimaan, tinkimään tai tekemään kauppaa määrällä tässä vaiheessa, Orpo toistaa.
Jussi Niinistön mukaan talouspoliittinen ministerivaliokunta, jonka jäsen Orpokin on, olisi linjannut määrän 64:ään. Orpo ei lonkalta haastattelutilanteessa muista tarkkaan, mitä on sovittu.
– Sitten se saattaa olla niin. Minä olisin sanonut niin, että lähtökohta on siinä hankinnassa ollut – minkä sanoin äsken – että tarvitaan se sama konemäärä, jotta se suorituskyky on olemassa, Orpo vastaa, kun hän kuulee Jussi Niinistön todenneen linjauksen olevan 64.
Luuletteko, että puolustusvaliokunnassa on samantyyppinen käsitys, että määrä on linjattu?
– Toivon, että puolustusvaliokunnassa jaetaan tämä näkemys. Hallitus on parlamentaarisen työn pohjalta käynnistänyt tämän hankkeen. Meillä on ne rahat jo siellä kehyskaudella, ensimmäiset miljardit on siellä tätä varten. Tämä on tehty hyvin yhdessä.
Pitääkö rahat pitää tiukasti erillään, hävittäjähankinnat ja kaikki muu?
– Sehän on tehty budjettiteknisesti niin, että ne ovat eri riveillä.
Pitää myös pitää poliittisessa keskustelussa erillään toisistaan?
– Mitä sitä piilottelemaan eli suomalaisten on hyvä tietää se, paljonko tämä parlamentaarisesti laajasti hyväksytty projekti maksaa.
Ei kannata vertailla vaikkapa sosiaali- tai koulutuspolitiikan menoihin?
– Nämä ovat tämäntyyppisiä asioita, jotka Suomen turvallisuus vaatii. Sen takia minä kiinnitän huomion vaan siihen, että kaikki puolueet ovat sitoutuneet tähän asian.
– Suomi pystyi suhteellisesti samankokoiseen hankintaan 90-luvun syvimmän laman keskeltä, niin kyllä me nytkin pystymme, koska isänmaan turvallisuus vaatii sitä, Orpo lisää.
7–10 miljardin euron hanke.
Puolustusvoimien mukaan HX-hävittäjähankkeella on suuri vaikutus Suomen puolustuskykyyn ja se ratkaisee ilmavoimien koko taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti.
Nykyiset hävittäjämme eli Hornetit otettiin käyttöön vuosina 1995–2000. Viimeiset Hornetit poistuvat käytöstä siis 2030 mennessä.
Hävittäjähankinta kestää 10–15 vuotta. Lopullinen päätös uusista hävittäjistä tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä. Hävittäjät maksanevat 7–10 miljardia euroa.
Puolustusselonteossa ei suoraan puhuta koneiden määristä. Sen mukaan ”puolustuskyvyn ylläpitämiseksi Hornet-kaluston 2020-luvun jälkipuoliskolla poistuva suorituskyky korvataan täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti”.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.