Hallitus on tänään päättänyt sulkea koko itärajan keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Käytännössä nyt myös sen viimeinen eli Raja-Joosepin rajanylityspaikka suljetaan. Turvapaikanhaku keskitetään lentoasemille ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille. Sulku kestää kaksi viikkoa 13. joulukuuta saakka.

Oikeuskansleri on hyväksynyt esityksen.

Demokraatti kysyi oikeuskansleri Pöystiltä, miksi itärajan sulkeminen nyt on mahdollista, kun se ei vielä viime viikolla ollut apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen näkemyksen mukaan.

– Julkisenkin osan perusteella voidaan todeta tiivistäen, että Suomeen kohdistuu vieraan valtion vaikuttaminen. Se on nimenomaan valtiollisen toimijan järjestämää ja siinä on välineellistetty ihmisiä. Tämä ilmiö ei ole sitten viime viikon loppunut vaan pikemminkin laajentunut. Vaarana on myös, että se jatkuu ja voi laajentua. Tässä tilanteessa täyttyvät käsitykseni mukaan ja valtioneuvoston arvion mukaan edellytykset sille, että koko itäraja voidaan sulkea, Pöysti vastaa.

Hän viittaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon rajavartiolakia käsiteltäesssä vuonna 2022. Valiokunnan mukaan välineellistetyn maahantulon tilanteessa valtiolla ei ole oikeudellista estettä päättää rajanylityspaikkojen määrästä tai sijainnista. Näin ollen rajan täyssulku voi olla erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa mahdollinen.

Pöysti tiivistää, että nyt on kyse valtiollisen vaikuttamisen aiheuttamasta kansallisen turvallisuuden uhasta ja poikkeuksellisen tilanteen edellytykset täyttyvät.

– Entistä selkeämmin on saatu viitteitä siitä, että tämä on valtiollisesti järjestettyä.

VALTIONEUVOSTON päätöksessä on tehty punnintaa kansallisen turvallisuuden ja perusoikeuksien välillä.

Pöystin mukaan kansallinen turvallisuus voidaan ottaa huomioon, mutta perusoikeuksia rajoittavien toimien pitää olla tarkkarajaisia, täsmällisiä, oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Toisin sanoen hallituksen on valittava lievin mahdollinen mutta tehokas keino. Tämän päivän päätös on Pöystin mukaan sitä, koska aikaisemmat toimet eivät ole lopettaneet itärajalla nähtävää ilmiötä.

Koska viikko takaperin rajan täyssulku ei ollut mahdollinen mutta nyt se on, moni voi pohtia, ovatko apulaisoikeuskansleri ja oikeuskansleri samalla sivulla.

Pöysti toteaa, että oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri ratkaisevat asioita itsenäisesti ja riippumattomasti. He eivät arvioi julkisesti eivätkä myöskään missään menettelyssä toinen toistensa ratkaisuja.

– Apulaisoikeuskansleri on viime viikon tilannekuvan tietojen valossa tehnyt ratkaisun, jonka hän teki. Nyt tilannekuva on muuttunut. Se ei valitettavasti ole mennyt parempaan suuntaan ja tämän päivän arvioinnissa minä ole tehnyt toisenlaisen ratkaisun.

Pöysti sanoo ymmärtävänsä, että voi syntyä käsitys, että apulaisoikeuskansleri ja hän olisivat eri linjoilla, mutta muistuttaa, että tämäntyyppisissä asioissa soveltamispunninta on tilannesidonnaista.

– Ymmärrän hyvin, miksi apulaisoikeuskansleri on toiminut kuten toimi. Toisaalta niillä tiedoilla, jotka nyt on käytettävissä, on ollut oikeudellisesti hyvinkin helppoa olla puoltamassa valtioneuvoston nyt tekemää ratkaisua.

APULAISOIKEUSKANSLERIA myös kritisoitiin viimeviikkoisesta kannastaan pysäyttää valtioneuvoston aikeet sulkea itäraja kahdeksi viikoksi. Tuolloisen apulaisoikeuskanslerin arvion mukaan valtioneuvoston suunnitelmat eivät olisi riittävästi taanneet aitoa mahdollisuutta hakea kansainvälistä suojelua.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz katsoi eilen Ylen A-Studiossa, että Puumalainen olisi haastanut edellämainitun perustuslakivaliokunnan lausunnon kannan.

– On merkittävää, että ylin laillisuusvalvoja kuvittelee olevansa perustuslakivaliokunnan yläpuolella ja sitä hän ei ole, Zyskowicz jyrisi.

Pöysti toteaa, että paitsi apulaisoikeuskansleri ja oikeuskansleri myös perustuslakivaliokunta omassa roolissaan tekevät kaikki itsenäisesti ja riippumattomasti ratkaisujaan.

Pöysti pitää demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvana sitä, että päätösten perusteluita, pitävyyttä ja johdonmukaisuutta voidaan arvioida kriittisesti.

– Arvostamani edustaja Zyskowiczin kommentit liittyvät tähän.

– Minä en voi päätöksentekijän roolissa lähteä kollegan (apulaisoikeuskanslerin) tai omien päätöstenikään tämäntyyppiseen ruotimiseen, Pöysti sanoo.

Pöystin mukaan ei ole lainkaan kyse siitä, kumpi on ylempi taho, laillisuusvalvoja vai perustuslakivaliokunta. Hän muistuttaa, että eduskunta on perustuslain 74 pykälän mukaisesti perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ylin tulkitsija. Siksi perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellisilla kannanotoilla on suuri painoarvo myöskin lain soveltajille.

– Me ylimmät laillisuusvalvojat seuraamme hyvin tarkkaan perustuslakivaliokunnan käytäntöä ja otamme sen painavana argumenttina huomioon. Mutta tässä on myöskin työnjako. Me sovellamme lakia toisessa tilanteessa kuin perustuslakivaliokunta. Me teemme yksittäistapauksellista punnintaa päätöksien laillisuudesta, jolloin joudutaan joka tapauksessa tekemään oma soveltamispunninta. Se ei ole kaavamaisesti sama kuin perustuslakivaliokunnassa, mutta kyllä perustuslakivaliokunnan kannanotoilla on siinä tietysti iso painoarvo.

HALLITUKSEN päätöksen perustelumuistiossa katsotaan, että itärajan sulkeminen kahdeksi viikoksi ei loukkaisi kenenkään oikeutta saada kansainvälistä suojelua.

Rajavartiolain 16 §:n mukaan rajanylityspaikkojen sulkemisella ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisellä ei saa estää kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen. Keskittämisen jälkeenkin on varmistettava aito ja tehokas mahdollisuus hakea suojelua.

Hallituksen itärajan sulkemisen jälkeen sitä voisi hakea ulkorajoilla lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoilla, Schengen-alueen sisärajoilla sekä muualla Suomen alueella.

“Tosiasiallinen mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua ja päästä asiaa koskevaan viranomaismenettelyyn pyrittäisiin turvaamaan antamalla mahdollisille hakijoille tietoa lähimmästä paikasta, jossa he voisivat tehdä hakemuksen”, perustelumuistiossa todetaan.

Maahan pyrkivät vastaisivat lähtökohtaisesti itse siirtymisestään avoinna olevalle rajanylityspaikalle. Henkilöitä ei kuitenkaan palautettaisi Suomen viranomaisten toimenpitein Suomen valtakunnanrajan toiselle puolelle.

Oikeuskanslerinkin hyväksymän muistion mukaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt olisi pyrittävä tunnistamaan valtakunnanrajalla tai kiinniotettaessa viranomaisten ja luotettavien avustusjärjestöjen yhteistoimintana. Tällaiset henkilöt olisi kuljetettava kokoamispaikoille ja järjestelykeskuksiin jatkokäsittelyä varten.

“Kussakin tilanteessa on otettava huomioon henkilön tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä rajanylityspaikalle, jonne kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty”, muistiossa sanotaan.

TUOMAS Pöysti toteaa, että nyt tehty päätös käytännössä rajoittaa ja aiheuttaa hankaluuksia kansainvälisen suojelun hakemiselle.

– Se on rehellisesti myönnettävä.

Pöysti huomauttaa, että mahdollisuus hakea Suomesta kansainvälistä suojelua jää kuitenkin avoinna olevien rajanylityspaikkojen kautta.

Hän pitää merkittävänä näkökohtana myös sitä, että mikäli kansainvälisesti siedettäisiin muuttoliikkeen, siirtolaisuuden ja turvapaikanhaun välineellistämistä valtiollisen vaikuttamisen työkaluna, se loisi myös monenlaisia esteitä tehokkaalle oikeudelle hakea kansainvälistä suojelua.

Pöysti toteaa, että monilla liikkeellä olevilla ei ole ensisijainen tarkoitus hakea suojaa vainolta eivätkä he ole esimerkiksi Venäjällä suoran vainon kohteena vaan myönnetyn viisumin kanssa.

Pöystin käsityksen mukaan Venäjältä ei ole tällä hetkellä suoraa laiva- tai lentoyhteyttä Suomeen.

– Mutta välipysäkin kautta kyllä, Pöysti sanoo ja kertoo tämänkin huomioidun valtioneuvoston päätöksen arvioinnissa kansainvälisen suojelun hakemista edesauttavana seikkana.

KYSYTTÄESSÄ kestäisikö nyt tehty valtioneuvoston päätös Euroopan unionin ja EU:n ihmisoikeustuomioistuimen arvioinnin, Pöysti sanoo, ettei aivan tämäntyyppistä tilannetta selkeine valtiollisine vaikuttamiseen ole ollut EU:n tuomioistuimen tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltävänä.

– Siltä osin tämä asetelma ja tulkinnat ovat uusia. Ei voi etukäteen sanoa. Käytäntöä ei ole, että tämä olisi kaikilta osin testattu, hän vastaa.

Pöystin mukaan itärajan tilanne edellytti kuitenkin nyt tehtyä päätöstä tulkintoineen.

– Minun käsitys on, että nyt valtioneuvoston päätöksessä tehty oikeudellinen punninta ymmärrettäisiin. Siinä on pyritty seuraamaan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä ja sen jättämää laajaa harkintavaltaa valtiolle.

Hän muistuttaa myös EU:n maahanmuuttopakettiin liittyvästä komission uudesta lainsäädäntöehdotuksesta. Siinä maahanmuuton välineellistämiseen pyrittäisiin vastaamaan EU-säädöksin. Tätä ei ole kuitenkaan vielä hyväksytty eikä se näin ollen myöskään sido EU-tuomioistuimia.

Mitä tarkoittaisi valtioneuvoston ja sinun kannalta, jos nyt tehdystä päätöksestä tulisi myöhemmin tuomio?

– Pitäisi muuttaa punnintaa toiseen suuntaan. Jos katsotaan, että päätös olisi hyväksyttävä, täytyisi korjata menettelyitä ja lainsäädäntöä.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra katsoi toissapäivänä blogissaan, että apulaisoikeuskanslerin viimeviikkoinen kielteinen tulkinta itärajan sulkemisesta perustuu turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöön.

Purra katsoi jopa, että poliittinen päätös itärajan sulkemisesta on tehtävä, vaikka laillisuusvalvonta ei olisikaan asian takana.

Kuten Zyskowiczin tapauksessa, Pöysti toteaa tähänkin, että yhteiskunnallinen keskustelu ja kritiikki laillisuusvalvojien ratkaisusta on tervetullutta.

Sen sijaan oikeusvaltion instituutioiden kyseenalaistaminen ei ole oikeuskanslerin mukaan hyvä eikä toivottava asia. Hän näkee tällaista vaaraa nykyisessä kärjistyneessä ilmapiirissä.

– Selvyyden vuoksi – en ole tätä valtiovarainministeri Purran pohdintaa kokenut tällaisena henkilökohtaisesti.

Pöysti rauhoittelee tilannetta ja toteaa, että Suomessa pystytään turvaamaan sekä oikeusvaltio että ottamaan järkevästi huomioon kansallinen turvallisuus.

– Niitä ei tarvitse laittaa vastakkain eikä mennä sellaiseen turvallistamiseen, että sivuutettaisiin oikeusvaltio tai niin, että kansallista turvallisuutta ei voitaisi suojata, kun laillisuusvalvojat eivät ymmärrä. Tällaista asetelmaa ei yksinkertaisesti ole.

PÖYSTI kuitenkin ymmärtää, että Suomessa nyt laajemminkin käyty keskustelu voi herättää huolestuneisuutta suomalaisesta oikeusvaltiosta.

– Olisi hyvä, että yhtenäisesti kunnioitetaan ja puolustetaan demokratiamme ja oikeusvaltiomme instituutioita. Tällä en halua torjua kriittistä keskustelua. Sitä voivat käydä kansalaiset, oikeusoppineet ja ilman muuta kansanedustajat.

– Sen sijaan sellainen ei ole hyvä, jos kärjistyneessä ilmapiirissä lähdetään täysin kyseenalaistamaan eli kysymys ei ole yksittäisten ratkaisujen ja niiden perustelujen ruotimisesta, vaan kyseenalaistetaan instituutiot tai henkilöperusteisesti henkilöt. En ole tällä hetkellä tästä erityisen huolissani, mutta toki kärjistynyt keskusteluilmapiiri meillä ja muualla antaa siihen mahdollisuuksia. Meidän pitäisi varoa tätä.