Joensuun isä opetti alakoulussa, äiti on tehnyt Porin kaupungin palveluksessa erilaisia sosiaalialan töitä. Perheessä oli kolme lasta ja kaikki urheilivat innokkaasti.

– Ei nyt duunariperhe, ei missään tehtaassa oltu. En ole mistään rikkaista oloista, mutta en myöskään ole koskaan kokenut minkäänlaista puutetta.

Joensuu kertoo suhtautuneensa itse tienaamaansa rahaan eri tavalla kuin vanhemmilta saatuun.

Joensuu käytti rahansa tavalla, joka tuskin tulisi jokaisen 16-vuotiaan mieleen. Hän osti lapsuudenkotinsa vierestä tontin.

Sen jälkeen Joensuu ei enää saanut vanhemmiltaan rahaa.

– Se oli hyvä opetus. Totta kai minulla oli varmaan enemmän rahaa kuin muilla ikäisilläni, mutta tiesin, että on minun vastuullani saada sopimuksia ja rahaa. Aina oli tiedossa, kuinka paljon minulla oli rahaa käyttää. En ole koskaan kokenut itseäni saidaksi, mutta ratkaisuistaan on vastattava itse.

Palkat nousuun

Vaikka Joensuu oli alkanut saada palkkaa jääkiekkoilusta jo 16-vuotiaana, hän alkoi ajatella pelaamista ammattina vasta neljä vuotta myöhemmin.

– Alkukausi 2007–2008 oli mennyt huonosti, ja tajusin, että minun täytyy pelata parempi loppukausi, jotta saan kolmivuotisen tulokassopimuksen NHL:ään. Silloin se tuntui siltä, että ammatti on ensimmäisen kerran vaarassa.

Joensuun tavoite toteutui, ja 2008 hän debytoi NHL:ssä. KHL perustettiin samana vuonna, mutta Joensuu ei kiinnittänyt jääkiekon työmarkkinat myllertäneeseen uutiseen huomiota.

– Suhtautuminen ammattilaisuuteen ei ole muuttunut mitenkään radikaalisti, mutta ehdottomasti palkat ovat nousseet KHL:n ansiosta. Miljonäärit ja todella hyväpalkkaiset kiekkoilijat pelasivat ennen vain NHL:ssä. Nyt heitä on Euroopassakin selvästi enemmän.

KHL:ssä pelaajapalkat eivät ole julkista tietoa toisin kuin NHL:ssä. Entinen KHL-maalivahti Bernd Brückler arvioi toimittaja Risto Pakarisen kanssa julkaisemassaan kirjassa “Elämää KHL:ssä” vuodelta 2014, että KHL:n keskipalkka on suunnilleen sama kuin NHL:n vähimmäispalkka eli noin puoli miljoonaa dollaria kaudessa.

Nettopalkkojen puntarointi muuttaisi vertailua, sillä Venäjällä tuloista maksetaan 13 prosentin tasaveroa.

Jokerien urheilupuolen kulut kaudessa ovat toimitusjohtaja Jukka Kohosen mukaan 13–14 miljoonaa euroa vuodessa, mikä sisältää myös valmentajien ja huoltoryhmän palkat.

Verotietojen perusteella jokeripelaajat ansaitsevat enemmän kuin Liigan kiekkoilijat, mutta alle KHL:n keskiarvon. Puolustaja Ossi Väänänen tienasi toissa vuonna Jokereissa 388 000 euroa ansiotuloja ja hyökkääjä Jani Rita lähes 144 000 euroa.

Joensuun mukaan pelaajat puhuvat keskenään palkoistaan.

– Se on paljon avoimempaa kuin mitä se on joskus ollut. Tosin KHL:ssä puhutaan vähemmän kuin NHL:ssä, ja Liigassa vielä vähemmän. Jätkät miettivät uravalintoja ja haluavat tietää, minkälaisia liksoja maksetaan ja minkä arvoinen voisin olla jossain muualla.

STT–RAIKO HÄYRINEN