Kun Kiinan presidentti Xi Jinping teki syyskuun puolivälissä ensimmäisen pandemian jälkeisen valtiovierailunsa, sen kohteeksi valikoitui Venäjän rajanaapuri, keskiaasialainen Kazakstan. Vierailun merkitystä ja sen lähettämää viestiä on ruodittu maailmalla laajasti. Samassa yhteydessä on nostettu esiin Kiinan runsaan parin vuoden sisällä tekemät runsaan 14 miljardin dollarin investoinnit Kazakstanin öljy- ja kaasuteollisuuteen.

Xi lupasi presidentti Kasym-Zomart-Tokajeville Kiinan tukevan Kazakstanin itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Sen jälkeen hän matkusti naapurimaa Uzbekistanin Samarkandiin Shanghain yhteistyöjärjestön kokoukseen tapaamaan muun muassa Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.

XIN LAUSUNTOA on pidetty suorana viestinä Ukrainassa sotivalle Venäjälle.

Kiina on Silvanin mukaan jo pidempään pyrkinyt korostamaan rajojen pysyvyyttä. Erityisenä merkkinä Venäjä-suhteiden ongelmista Silvan ei lausuntoa pidä.

– Kiinan ja Venäjän kumppanuus ei näytä olevan kriisissä vaikka sota ei ole Kiinalle mieluisa. Kiina arvostaa vakautta, ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama epävakaus haittaa Kiinan taloudellisia intressejä.

– Kun uutinen lausunnosta levisi, eräs venäläiskommentaattori huomautti, että Xi Jinping on sanonut aikoinaan tukevansa myös Ukrainan itsemääräämisoikeutta eikä se valitettavasti estänyt Venäjää hyökkäämästä.

Noin 19 miljoonan asukkaan Kazakstan on pyrkinyt viime aikoina ottamaan Venäjästä etäisyyttä kuten useat muutkin Keski-Aasian valtiot.

– Se on nähty helmikuusta alkaen. Samarkandissa kävi ilmi, että maat pyrkivät vähitellen vähentämään riippuvuuttaan Venäjästä tästä eteenpäinkin.

– Mielestäni oli huomattavaa, että kun Venäjällä ehdotettiin, että kaikki viimeisen kymmenen vuoden aikana Venäjän kansalaisuuden saaneet keskiaasialaiset joutuisivat nyt suorittamaan vuoden asepalveluksen. Kazakstanin, Kirgisian ja Uzbekistanin hallinnot varoittivat kansalaisiaan, että sotaan osallistuminen on lainvastaista. Lähetystöt Moskovassa jopa lupaavat apua niille, joita yritetään värvätä rintamalle. Turkmenistanilla ja Tadzikistanilta tällaista suoraa sotaan osallistumista tuomitsevaa lausuntoa ei ole tullut.

Parhaillaan jopa sadatuhannet venäläismiehet pakenevat minne vaan pääsevät. Novaja Gazeta kertoi maanantaina, että Venäjältä olisi liikekannallepanon jälkeen paennut 260 000 miestä. Venäjän on kerrottu kaavailevan maastapoistumiseen rajoituksia. Kazakstanin rajalta on jo kantautunut tietoja rajoitusten toimeenpanosta.

– Jos ei ole Schengen-viisumia eikä edes ulkomaanpassia, lista maista mihin pääsee on aika rajattu. Kazakstan on sillä listalla. Valko-Venäjä on myös, mutta sinne ei näytä olevan paljon tulijoita. Oletus on se, että Valko-Venäjän hallinto luovuttaa silmänräpäyksessä kaikki maahan tulleet takaisin Venäjän niin pyytäessä. Kazakstanin tai Uzbekistanin hallinto ei välttämättä sitä tee.

VIIDESTÄ KESKI-AASIAN valtiosta kaikki ovat Silvanin mukaan enemmän tai vähemmän riippuvaisia Venäjästä. Kazakstanin tapauksessa riippuvuutta ylläpitää öljyvienti, joka tuottaa ison osan maan bruttokansantuotteesta. Putki kulkee Venäjän kautta.

– Kazakstanin pohjoisosassa on myös venäläisväestö, jonka tarkkaa kokoa ei tiedetä. Väestönlaskentaa ei ole tehty pitkiin aikoihin osittain sen takia, ettei aseita haluta antaa Kremlin käteen. Venäläispoliitikot ja analyytikot muistuttavat välillä Kazakstania siitä, että jos ette käyttäydy kumppanin tavoin, Venäjä tulee suojelemaan Pohjois-Kazakstanin venäläisiä.

Silvanin mukaan Kazakstan on jo pidemmän aikaa vahvistanut siteitään Kiinaan ja keskisuuriin alueellisiin toimijoihin kuten Turkkiin. Ajatuksena on ollut Venäjä-riippuvuuden vähittäinen purkaminen.

Kirgisia ja Tadzikistan ovat kuitenkin hyvin riippuvaisia Venäjällä työskentelevien vierastyöläisten tuloista. Jos Venäjä ajautuisi sisäisen epävakauden tilaan, se vaikuttaisi Silvanin mukaan miljooniin keskiaasialaisiin vierastyöläisiin.

– Venäjä on juurruttanut läsnäolonsa Keski-Aasiassa monilla yhteiskunnan alueilla. Se ei voi hävitä yhdessä yössä. Esimerkiksi puolustus on rakennettu Keski-Aasian valtioissa täysin venäläisen teknologian varaan. Nyt kuitenkin kaikissa valtioissa on myös hankittu kiinalaista aseteknologiaa ja turkkilaisia droneja.

– Irtautuminen on vähittäistä, kyse ei ole riuhtaisusta. Venäjä on koettu ongelmalliseksi, mutta luonnolliseksi kumppaniksi. Helpommaksi kuin Kiina.

KESKIAASIALAISEN ELIITIN intressissä on ollut Silvanin mukaan pitää kiinni Venäjästä.

– Venäjä on ollut hyödyllinen ja toimiva kumppani. Tämä voi kuulostaa meidän korviimme absurdilta, mutta niin se on.

Vähentämällä riippuvuuttaan maat haluavat tasapainottaa tilannetta.

– Ideaalitilanne olisi se, että hyviä kumppaneita olisi monella suunnalla. Venäjän rooli on tällä hetkellä liian iso, mutta toisaalta myöskään Kiinan aseman ei haluta korostuvan liikaa.