– Kansalaisyhteiskunnan liikkumatila Kiinassa on viime vuosina supistunut huomattavasti. Kehitys näyttää ihmisoikeuksien ja demokratiakehityksen kannalta aika huolestuttavalta, kun kansalaisaktivisteja avustavia lakimiehiäkin on alettu vainoamaan ja vangitsemaan, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio sanoo.

Vuonna 2012 kommunistisen puolueen pääsihteeriksi ja vuonna 2013 Kiinan presidentiksi valitun Xin valtakautta on leimannut mittava korruption vastainen kampanja, jonka myötä satojatuhansia valtaapitävän kommunistisen puolueen jäseniä on rangaistu lahjuksista. Turun yliopiston Itä-Aasian politiikan professorin Lauri Paltemaan mukaan Xi on käyttänyt korruption vastaista kampanjaa myös vastustajiensa vaientamiseen.

– On hyvin tyypillistä kiinalaisessa politiikassa, että uusi valtaan nouseva johtaja puhdistaa edellisen johtajan suosikit hallintokoneistosta. Korruptio on vakava ongelma Kiinassa ja sen vastaista kampanjaa tarvitaan, mutta puhdistuselementti on tässä tapauksessa selvä ja kiistaton, Paltemaa arvioi.

– Henkilönä Xi on laskelmoiva ja karismaattinen. Hän pyrkii ylläpitämään kansanomaista imagoa, mutta on kuitenkin täysin puolue-eliitin kasvatti, Paltemaa summaa.

Kallion mukaan jo nyt on selvää, että Xi valitaan pääsihteeriksi myös ensi syksynä kommunistisen puolueen puoluekokouksessa. Vaikka Kiinan johtajat ovat viime vuosikymmeninä tyytyneet kahteen viisivuotiskauteen, Xi saatetaan nähdä Kiinan johdossa vielä vuoden 2022 jälkeenkin, Kallio arvioi. Nyt 63-vuotias pääsihteeri saattaa viiden vuoden päästä tuntea itsensä vielä työintoiseksi.

Xi on asettanut tavoitteekseen Kiinan vuoden 2010 bruttokansantuotteen kaksinkertaistamisen vuoteen 2021 mennessä. Tuolloin Kiinan kommunistinen puolue täyttää sata vuotta. Kallio pitää Xin taloustavoitteita kovina.

– Kiina pitäisi muuttaa viennin varassa toimivasta taloudesta kotimaisen kulutuksen varassa toimivaksi taloudeksi ja valtionyhtiöiden reformia pitäisi jatkaa. Isoihin rakenteellisiin uudistuksiin ei ole kuitenkaan ryhdytty riittävällä tarmolla työttömyyden nousemisen pelossa, Kallio arvioi.

Kiinan presidentin Helsingin-vierailu on Suomelle merkittävä saavutus, sillä maailman suurimpiin mahtimiehiin lukeutuvalle Xi Jinpingille olisi löytynyt monta muutakin vastaanottajaa, suomalaiset Kiina-asiantuntijat arvioivat.

– Suomea katsotaan nyt kateellisena monissa Euroopan ja Pohjoismaiden pääkaupungeissa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.

– Xi on varmasti Suomen satavuotisjuhlavuoden merkittävin ulkomaalainen vierailija. Tämä on hieno ele Kiinalta, sanoo puolestaan Turun yliopiston Itä-Aasian politiikan professori Lauri Paltemaa.
Kallio uskoo, että Xin vierailu saattaa osaltaan siivittää Suomen ja Kiinan välistä kauppaa ja kiinalaisten investointien tuloa Suomeen.

– Yleensähän valtiovierailujen yhteyteen kerätään nippu taloudellisia ja kaupallisia sopimuksia, jotka voidaan sitten juhlallisesti julkistaa. Xin Suomen-vierailu tuli nyt kuitenkin sen verran lyhyellä varoitusajalla, joten voi olla, että mitään suuria kaupallis-taloudellisia julkistuksia ei tällä kertaa tule, Kallio pohtii.

Joka tapauksessa Xin vierailu todennäköisesti lisää entisestään kiinalaisten turistien kiinnostusta Suomea kohtaan, Kallio uskoo.
– Suomeenhan on tullut vierailun myötä paljon kiinalaisia toimittajia. Tämä vierailu lisää varmasti Suomen tunnettuutta Kiinassa.

Tuomas Savonen